Ikääntyvän henkilöstön osaamisen johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa

Abstract

Yritysten, yhteisöjen ja organisaatioiden sekä muiden toimijoiden toimintaympäristöt muuttuvat jatkuvasti ja viimeisien vuosien aikana toimintaympäristöjen muutosvauhti on kiihtynyt entisestään. Samaan aikaan Suomen valtion talouden tilanne on heikentynyt, ja tätä haastaa sekä heikentää jo entuudestaan väestörakenteen muutostila. Ikääntyvien työntekijöiden osuus yrityksissä, yhteisöissä ja organisaatioissa kasvaa ja tämä luo haasteita, sillä työntekemisen tavat ja toimintaympäristöt ovat muuttuneet ikääntyvien työhistorian aikana merkittävästi ja tulee tulevaisuudessakin muuttumaan globaalin digitalisaation seurauksena. Tulevaisuuden tahtotilana on, että työuria saataisiin pidennettyä, mutta kuinka ikääntyvien työntekijöiden osaamista saadaan kasvatettua, jotta he pysyisivät niin sanotusti ajan hermoilla ja motivoituneina pysymään työelämässä kiinni.

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ikääntyvän henkilöstön oppimisen ja osaamisen johtamista case-organisaatiossa ja lisätä esimiesten ja johdon ymmärrystä ikääntyvän henkilöstön tarpeista liittyen osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen, jotta työssä suoriutuminen tulevaisuudessakin pysyy tavoitteen mukaisella tasolla ja mahdollisesti näin ollen lisää myös halukkuutta pysyä pidempään työelämässä. Oppinäytetyön tutkimusongelmaksi määrittyi, mitä iäkkään työntekijän oppimiseen vaikuttavia tekijöitä esihenkilöiden ja työtä ohjaavien tahojen tulisi huomioida oppimisen ja osaamisen kehittämisen tukemisessa. Tavoitteen saavuttamiseksi on laadittu neljä alakysymystä. Millaista oppimisvalmiutta tulevaisuudessa tarvitaan case-organisaatiossa? Millaisia esteitä ikääntyvät työntekijät näkevät oppimiskykyyn osaamisen kehittämisessä? Mitä tukea ikääntyvät työntekijät tarvitsevat osaamisen kehittämisessä? Miten tunnistetaan oikeat menetelmät ikääntyvien työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi? Työtä tarkastellaan työnantajan esihenkilön näkökulmasta.

Opinnäytetyön tutkimusote toteutettiin laadullisella otteella tapaustutkimusta hyödyntäen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin ja haastattelun teemat oli johdettu tutkimuskysymyksestä sekä alakysymyksistä. Haastatteluihin osallistui Case-organisaatiosta neljä työntekijää, jotka edustavat tutkittavaa case-joukkoa eli +55-vuotiaita, ammattitason asiantuntijuustehtävissä työskenteleviä henkilöitä. Tämän lisäksi haastateltiin kahta esihenkilöä ja kahta osaamisen kehittämisen asiantuntijaa. Aineiston analyysissä hyödynnettiin teorialähtöistä menetelmää.

Kerätyn tutkimusaineiston perusteella tutkimuksen tulokset osoittivat, että ikääntyvän työntekijän oppimiskyvyssä ja muistiin painamisessa sekä muistista palauttamisessa tapahtuu muutoksia, mutta sillä ei ole heikentävää vaikutusta työssä selviytymisessä. Enemmänkin henkilön oppimiskykyyn vaikuttaa yksilölliset tekijät, kuten oppimisvalmiudet ja motivaatiotekijät. Oppimisen estäviksi ja hidastaviksi tekijöiksi nousi opiskeltavan aiheen kiinnostamattomuus, motivaation puute, asenteet opittavaa kokonaisuutta kohtaan, oma asenne ikään ja kykyyn oppia uutta, negatiiviset asenteet muutosta kohtaan ja kokemukset arvostuksen puutteesta sekä esihenkilöiden taidottomuus johtaa valmentavalla otteella oppimista ja osaamista. Saavutetun laskennallisen eläkeiän jälkeen työssä jatkamisen tekijöiksi nousi työn mielekkyys, motivaatio, arvostuksen tunne ja työympäristön ilmapiiri.

Case-organisaation esihenkilöille on luotu tutkimuksen tulosten pohjalta työkalu, jonka avulla esihenkilöt voivat kartoittaa oman tiiminsä ikääntyvien työntekijöiden oppimisen tuen tarpeita, jotta heitä voitaisiin tukea tulevaisuudessa uuden oppimisessa ja osaamisensa kehittämisessä entistä paremmin ja suunnitelmallisesti.