Henkilöstön kokemukset ja näkemykset suoriutumisen arviointimallista: kartoitus kehittämisen tueksi
Ahonen, Miia (2025)
Ahonen, Miia
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504176845
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504176845
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin Monetra Keski-Suomi Oy:n suoriutumisen arviointimallia henkilöstön ja esihenkilöiden näkökulmista. Työn tavoitteena oli selvittää, miten nykyinen arviointimalli koetaan henkilöstön keskuudessa ja olisiko sitä tarvetta kehittää jotenkin. Lisäksi haluttiin selvittää nykyisen mallin osaamisen kehittämisen tuki. Tavoitteena oli myös kartoittaa, millainen keskustelumalli tukisi työntekijöitä ja koko organisaatiota parhaiten.
Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä määrällistä että laadullista otetta, mutta työ oli pääosin laadullinen. Henkilöstön näkemyksiä arviointimallista kartoitettiin kyselytutkimuksella, joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Lisäksi palvelupäälliköiden ja palvelujohtajien näkemyksiä arviointimallista ja sen käytettävyydestä selvitettiin teemahaastatteluiden avulla. Tutkimuksen laadullinen aineisto, eli henkilöstökyselyn avoi-
met vastaukset ja teemahaastatteluiden vastaukset, analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla ja määrällisen osuuden analysoinnissa hyödynnettiin Formsin valmiita visualisointeja ja keskiluvut laskettiin exceliä hyödyntäen.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että nykyinen arviointimalli koettiin osittain hyödylliseksi, mutta siinä havaittiin kehittämistarpeita erityisesti numeerisen arviointiasteikon selkeydessä, tavoitteiden asettamisessa ja osaamisen kehittämisen tukemisessa. Henkilöstö koki, että nykyinen malli painottuu liiaksi menneen suorituksen arviointiin, eikä tue riittävästi heidän ammatillista kehittymistään tai tulevaisuuden osaamistarpeiden suunnittelua.
Tutkimuksen perusteella ehdotettiin nykyisen mallin muuttamista kehityskeskustelu painotteiseksi ja osaamisen kehittämisen vahvempi integrointi arviointimalliin, jotta se tukisi oppimistavoitteiden asettamista. Lisäksi ehdotettiin, että kehityskeskusteluiden ja palkkakeskusteluiden eriyttäminen voisi edistää keskustelujen avoimuutta ja mahdollistaa paremman keskittymisen työntekijän ammatilliseen kehittymiseen ilman suoriutumis-
arvioinnin tuomaa painetta. Näillä muutoksilla arviointimallista voitaisiin tehdä selkeämpi, oikeudenmukaisempi ja paremmin henkilöstön osaamisen kehittämistä tukeva työkalu.
Jatkotutkimuksessa voitaisiin tarkastella, miten muutetut käytännöt vaikuttavat työntekijöiden motivaatioon, osaamisen kehittämiseen ja organisaation suorituskykyyn pitkällä aikavälillä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä määrällistä että laadullista otetta, mutta työ oli pääosin laadullinen. Henkilöstön näkemyksiä arviointimallista kartoitettiin kyselytutkimuksella, joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Lisäksi palvelupäälliköiden ja palvelujohtajien näkemyksiä arviointimallista ja sen käytettävyydestä selvitettiin teemahaastatteluiden avulla. Tutkimuksen laadullinen aineisto, eli henkilöstökyselyn avoi-
met vastaukset ja teemahaastatteluiden vastaukset, analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla ja määrällisen osuuden analysoinnissa hyödynnettiin Formsin valmiita visualisointeja ja keskiluvut laskettiin exceliä hyödyntäen.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että nykyinen arviointimalli koettiin osittain hyödylliseksi, mutta siinä havaittiin kehittämistarpeita erityisesti numeerisen arviointiasteikon selkeydessä, tavoitteiden asettamisessa ja osaamisen kehittämisen tukemisessa. Henkilöstö koki, että nykyinen malli painottuu liiaksi menneen suorituksen arviointiin, eikä tue riittävästi heidän ammatillista kehittymistään tai tulevaisuuden osaamistarpeiden suunnittelua.
Tutkimuksen perusteella ehdotettiin nykyisen mallin muuttamista kehityskeskustelu painotteiseksi ja osaamisen kehittämisen vahvempi integrointi arviointimalliin, jotta se tukisi oppimistavoitteiden asettamista. Lisäksi ehdotettiin, että kehityskeskusteluiden ja palkkakeskusteluiden eriyttäminen voisi edistää keskustelujen avoimuutta ja mahdollistaa paremman keskittymisen työntekijän ammatilliseen kehittymiseen ilman suoriutumis-
arvioinnin tuomaa painetta. Näillä muutoksilla arviointimallista voitaisiin tehdä selkeämpi, oikeudenmukaisempi ja paremmin henkilöstön osaamisen kehittämistä tukeva työkalu.
Jatkotutkimuksessa voitaisiin tarkastella, miten muutetut käytännöt vaikuttavat työntekijöiden motivaatioon, osaamisen kehittämiseen ja organisaation suorituskykyyn pitkällä aikavälillä.