Vuorotyön vaikutus linja-autonkuljettajien palautumiseen ja hyvinvointiin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia yritys x linja-autokuljettajien työn ja vapaa-ajan tasapainoa sekä sen vaikutusta heidän työhyvinvointiinsa ja jaksamiseensa. Tarkoituksena on selvittää, millaisia haasteita työntekijät kohtaavat työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa, ja millä tavoin itse kuljettajat voivat siihen vaikuttaa ja kuinka työnantaja voi tukea kuljettajien hyvinvointia. Teoriaosassa kuvataan tutkimuksen kannalta keskeiset käsitteet, työhyvinvointia, työkuorman hallintaa, sekä palautumista.

Tutkimusmenetelmänä oli määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus. Kyselyn lomakepohja on luotu Google Forms:n verkkoalustalle. Tämä lomake jaettiin työntekijöille sisäisen kanavan kautta, jotta heillä olisi kyselyyn helppo saatavuus ja siihen nopea vastattavuus.

Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kuljettajien mielipiteitä työn ja vapaa-ajan tasapainosta ja mitkä asiat vaikuttavat heidän työpäiväänsä tai vapaa-aikaan, jotka vaikuttavat haasteelliseksi näiden tasapainottamiseksi. Kyselyssä käsiteltiin muun muassa työvuorojen epäsäännöllisyyttä, aikapainetta, työn kuormittavuutta sekä vapaa-ajan ja palautumisen riittävyyttä. Kyselyn vastausprosentti oli melko alhainen, joten tuloksista ei kuitenkaan voinut luoda luotettavaa pohjaa.

Kyselystä nousi esille muun muassa työantajan tarjoamien liikuntaetujen melko vähäisen käytön vastanneiden keskuudessa. Muita haasteita työntekijöiden jaksamisen kannalta ilmeni liittyvän epäsäännöllisiin työaikoihin, joka vaikeuttivat vapaa-ajan suunnittelua, ja palautumiseen ei aina jäänyt riittävästi aikaa. Työntekijät ovat hyvin tietoisia keinoista, joilla he voivat edistää palautumistaan ja jaksamistaan. Tämä kertoo siitä, että heillä on valmiuksia huolehtia omasta hyvinvoinnista jopa raskaimpina päivinä. Työnantajan näkökulmasta tämä tarjoaa hyvän pohjan kehittää ja tukea kuljettajien hyvinvointia.

Tulosten analysoinnin perusteella voidaan todeta, että jaksamisen parantamisessa vaaditaan erityisesti työvuorosuunnittelussa sekä mahdollisuus tarjota liikuntaseteliä, mikä mahdollistaisi vapaavalintaisen liikuntamuodon.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen ei ainoastaan parantaisi henkilöstön hyvinvointia, vaan vaikuttaisi myös positiivisesti jaksamiseen, palautumiseen, työn laatuun ja asiakastyytyväisyyteen.

Kehittämisehdotuksina esitin, että kohdeyritys voisi tutustua ePassi:n ja heidän tarjoamiin henkilöstöetuihin. Epassin käyttö voi merkittävästi tukea työntekijöiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia monin tavoin. Epassi tukee työntekijöiden liikunnallista aktiivisuutta tarjoamalla kätevän tavan maksaa erilaisia liikuntapalveluja. Toisena ehdotuksena on pienet palkitsemiskeinot, kuten kahvi- ja pullalipukkeilla tai positiivisilla palautteilla pienistäkin onnistumisista. Nämä voivat luoda kiitollisuuden tunnetta ja osoittaa, että työntekijän panos huomataan ja arvostetaan.