Tapiolan seurakunnan kansainvälisen olohuoneen vaikutus maahanmuuttajien kotoutumiseen
Tükenmez, Turan (2025)
Tükenmez, Turan
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504298191
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504298191
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Tapiolan seurakunnan Kansainvälinen olohuone tukee maahanmuuttajien kotoutumista ja millaisia tekijöitä voitaisiin kehittää kotoutumisen edistämiseksi. Tavoitteena oli tuottaa seurakunnan monikulttuuriselle työryhmälle hyödyllistä tietoa siitä, kuinka toimintaa voidaan vahvistaa maahanmuuttajien osallisuuden ja integraation tukemiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa.
Teoreettinen viitekehys perustui kotoutumisen ja akkulturaation teorioihin, erityisesti kaksi suuntaisen kotoutumisen näkökulmaan. Tarkastelun keskiössä oli kolmannen sektorin merkitys kotoutumisprosessissa sekä matalan kynnyksen toiminnan, kuten Kansainvälisen olohuoneen, rooli sosiaalisen pääoman ja kulttuurisen vuorovaikutuksen rakentajana.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastatteluiden avulla. Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä maahanmuuttajaa, kolmea seurakunnan työntekijää ja kahta vapaaehtoista. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tuloksista nousi esiin keskeisiä teemoja, kuten kielitaidon merkitys, yhteisöllinen tuki, kulttuurien välinen vuorovaikutus ja kaksisuuntainen integraatio.
Tutkimustulosten perusteella Kansainvälinen olohuone tarjoaa turvallisen ja kannustavan ym päristön, jossa maahanmuuttajat voivat harjoitella suomen kieltä, luoda sosiaalisia verkostoja ja osallistua kulttuuriseen vuoropuheluun. Toiminta edistää kotoutumista tarjoamalla mahdollisuuksia molemminpuoliseen oppimiseen ja yhteiskuntaan sopeutumiseen. Erityisesti kielitaito ja sosiaalisten verkostojen rakentuminen nousivat esiin kotoutumisen keskeisinä tukitekijöinä.
Tulokset korostavat kolmannen sektorin roolia kotoutumisen tukemisessa ja osoittavat, että matalan kynnyksen kohtaamispaikat, kuten Kansainvälinen olohuone, mahdollistavat osallista van ja kaksisuuntaisen integraation toteutumisen arjessa.
Teoreettinen viitekehys perustui kotoutumisen ja akkulturaation teorioihin, erityisesti kaksi suuntaisen kotoutumisen näkökulmaan. Tarkastelun keskiössä oli kolmannen sektorin merkitys kotoutumisprosessissa sekä matalan kynnyksen toiminnan, kuten Kansainvälisen olohuoneen, rooli sosiaalisen pääoman ja kulttuurisen vuorovaikutuksen rakentajana.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastatteluiden avulla. Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä maahanmuuttajaa, kolmea seurakunnan työntekijää ja kahta vapaaehtoista. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tuloksista nousi esiin keskeisiä teemoja, kuten kielitaidon merkitys, yhteisöllinen tuki, kulttuurien välinen vuorovaikutus ja kaksisuuntainen integraatio.
Tutkimustulosten perusteella Kansainvälinen olohuone tarjoaa turvallisen ja kannustavan ym päristön, jossa maahanmuuttajat voivat harjoitella suomen kieltä, luoda sosiaalisia verkostoja ja osallistua kulttuuriseen vuoropuheluun. Toiminta edistää kotoutumista tarjoamalla mahdollisuuksia molemminpuoliseen oppimiseen ja yhteiskuntaan sopeutumiseen. Erityisesti kielitaito ja sosiaalisten verkostojen rakentuminen nousivat esiin kotoutumisen keskeisinä tukitekijöinä.
Tulokset korostavat kolmannen sektorin roolia kotoutumisen tukemisessa ja osoittavat, että matalan kynnyksen kohtaamispaikat, kuten Kansainvälinen olohuone, mahdollistavat osallista van ja kaksisuuntaisen integraation toteutumisen arjessa.