Työparityön vaikutus työhyvinvointiin lastensuojelun tehostetussa perhetyössä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten työparityö vaikuttaa työntekijöiden työhyvinvointiin lastensuojelun tehostetussa perhetyössä. Tutkimuskysymyksinä opinnäytetyössä oli, että miten työparityö vaikuttaa työntekijöiden työhyvinvointiin, ja mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneeseen työparityöhön. Tavoitteena oli tuottaa tietoa työntekijöiden kokemuksista ja kehittää työparityötä lisäämään työhyvinvointia. Kehittämisympäristönä tutkimuksessa on Humana avopalveluiden yksi alue.

Kehittämiskysymyksenä oli, että millä keinoilla työparityötä voidaan kehittää lisäämään työntekijöiden työhyvinvointia. Kehittämistehtävänä oli luoda suositukset, joiden avulla työparityötä voidaan kehittää lisäämään työntekijöiden työhyvinvointia. Tietoperustana teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin lastensuojelun tehostettua perhetyötä, työhyvinvointia, vuorovaikutusta ja työparityötä. Tutkimuksen lähestymistapana on tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Teemahaastattelun teemoja olivat työhyvinvointi, työparityö ja työn imu. Haastattelut toteutettiin keväällä 2025 kolmesta eri tiimistä valikoiduille kuudelle työntekijälle, jotka olivat tehneet lastensuojelun tehostettua perhetyötä työparityönä. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Tulosten mukaan työparityö vaikuttaa työntekijöiden työhyvinvointiin lisäävästi, mutta voi myös heikentää työhyvinvointia. Työparityön voimavaratekijät ovat toimiva työparisuhde, emotionaalinen tuki, sosiaalinen hyvinvointi, työn jakautuminen, ammatillinen kehittyminen, työn laatu ja turvallisuus. Työparityön kuormitustekijöitä ovat työparin kannattelu, työparin erilaiset tarpeet, vuorovaikutuksen eritahtisuus, kommunikointihaasteet, työtapojen yhteensopimattomuus, toisen mitätöinti, sooloilu, työn epätasainen jakautuminen, aikatauluttaminen sekä työn suunnitteluajan ja vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen. Onnistuneeseen työparisuhteeseen vaikuttaa työparisuhteen toimivuus sekä rakenteelliset tekijät. Työparityön suunnittelussa huomioitavia asioita ovat työparien määrä, työparin yhteensopivuus, maantieteellinen sijainti ja aikaa työparin muodostumiselle ja työskentelyn suunnitteluun.

Tulokset osoittavat, että työparityö vaikuttaa työntekijöiden työhyvinvointiin merkittävästi, joten työparityön suunnittelussa kannattaa huomioida onnistuneeseen työparityöhön vaikuttavat tekijät. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaiset aiempien tutkimusten kanssa. Jatkokehittämisehdotuksena on työparityön kehittäminen käytettäväksi osana uuden työntekijän perehdytystä sekä työparityön vaikuttavuuden tutkiminen työskentelyn laadun näkökulmasta, mikä nousi esille tämänkin tutkimuksen aineistosta.

The purpose of this study was to investigate how pair work affects employees' well-being in child protection intensive family work. The research questions in this thesis were how pair work affects employees’ well-being and what factors contribute to successful pair work. The goal was to generate information about employees' experiences and to develop pair work in order to enhance well-being. The development environment for the research was one of Humana's open services regions.

The development question was what methods can be used to further develop pair work to enhance employees’ well-being. The development task was to create recommendations to improve pair work for enhancing employees' well-being. The theoretical framework covered child protection intensive family work, well-being, interaction, and pair work. The research approach was action research. The study is qualitative, and the data collection method used was semi-structured thematic interviews. The themes of the interviews were well-being, pair work, and work engagement. The interviews were conducted in the spring of 2025 with six employees selected from three different teams who had worked in child protection intensive family work in pairs. The interviews were recorded and transcribed. The data analysis method used was data-driven content analysis.

The results indicate that pair work has a generally positive effect on employees’ well-being, but it can also have a negative impact. The empowering factors of pair work include a functional partnership, emotional support, social well-being, task distribution, professional development, job quality, and safety. The stress factors in pair work include supporting the partner, differing needs of the partners, mismatched paces of interaction, communication challenges, incompatible work methods, invalidation of the partner, solo working, uneven task distribution, scheduling, and lack of planning time and opportunities for influence. Successful pair work relationships are influenced by the functionality of the partnership as well as structural factors. Key considerations in planning pair work include the number of pairs, compatibility of the partners, geographical location, and time allocated for pairing and work planning.

The results show that pair work significantly impacts employees' well-being, and it is therefore important to consider factors that contribute to successful pair work relationships when planning such work. The results of this study are consistent with previous research. A suggestion for further development is integrating pair work into the orientation process for new employees and examining the effectiveness of pair work from the perspective of work quality, which also emerged in the data of this study.