Kerralla enemmän kuntoon -mallin vaikutus potilaiden koettuun suun terveyteen

Abstract

Suun terveys on osa yleisterveyttä, ja huonolla suun terveydellä on merkittäviä negatiivisia vaikutuksia yleisterveyteen. Yksilöllisellä ja potilaan tarpeisiin pohjautuvalla ohjauksella on mahdollista muokata potilaan suun terveyttä tukevaa käytöstä ja lisätä potilaan vastuuta omasta suun terveydestään. Moniammatillisella hammashoidontiimillä on saatu muutoksia potilaan omahoidon rutiineihin sekä siihen, miten potilaat ajattelevat omaa suun terveyttään. Helsingin kaupungin suun terveydenhuolto, opinnäytetyön tilaaja on kehittänyt Kerralla enemmän kuntoon -mallia. Kekussa samalla käynnillä tehdään tarkastus, hoitosuunnitelma ja hoidon aloitus. Pyrkimyksenä on hoitaa potilas tiiviissä aikataulussa ja vähäisillä käyntikerroilla. Käynti toteutetaan moniammatillisesti.

Tutkimus tehtiin kvalitatiivisesti puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla, joilla kartoitettiin potilaiden koke-musta suun terveydestä ja Keku-toimintamallista. Haastatteluihin kutsuttiin täysi-ikäisiä Keku-hoidossa 2–3 vuotta sitten olleita potilaita, joiden yksilöllisesti asetettu hammaslääkärin tutkimusväli tuli täyteen. Toteu-tuneita haastatteluja oli viisi. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisesti teemoittamalla vastaukset. Pää-luokiksi analyysissä muodostuivat onnistuneen omahoidon edellytykset, laadukas hoito ja hoitokokemus, toimiva ja saavutettava hoito, ja mallin kehittäminen ja laajentaminen. Tiivistettynä analyysin voisi kiteyttää yhteen yhdistävään tekijään: Keku-malli tarjoaa potilaskeskeistä, kokonaisvaltaista ja tehokasta hoitoa, joka vastaa potilaan yksilöllisiin tarpeisiin saumattoman yhteistyön ja jatkuvuuden avulla.

Johtopäätöksissä Keku-malli osoittautui potilaiden vastausten perusteella potilaskeskeiseksi ja tehokkaaksi lähestymistavaksi suun terveydenhuoltoon. Mallin vahvuuksia ovat hoitokäyntien keskittäminen, hoitojakson selkeys sekä potilaan kokema psykologinen turvallisuus ja luottamus hoitohenkilöstöön. Potilaat kokevat saaneensa selkeät ohjeet omahoitoon, mikä tukee pitkäaikaisia tapojen muutoksia. Haastatteluissa korostui Keku-hoitajan merkitys potilaan tukena, mikä parantaa hoidon vaikuttavuutta, vähentää stressiä ja lisää turvallisuuden tunnetta. Moniammatillinen yhteistyö sujuvoittaa tiedonvälitystä ja tekee hoidosta kokonais-valtaista. Mallin on myös arvioitu helpottavan terveydenhuollon resurssien käyttöä ja vähentävän jonotilanteita.

Oral health is part of general health, and poor oral health has significant effects on general health. Individua-lized, patient-centered guidance based on patient needs can modify patient behavior to support good oral health. This strengthens the patient's sense of self-control over their oral health. A multidisciplinary dental care team has achieved changes in patients' self-care routines and how patients perceive their own oral health. The City of Helsinki's oral health care services, the client of this thesis, have developed the "Kerralla enemmän kuntoon" (Keku) model. In the Keku model, an examination, treatment plan, and initiation of treatment are performed during the same visit. The aim is to treat the patient on a tight schedule with minimal visits. The visit is conducted in a multidisciplinary manner.

The study was conducted qualitatively using semi-structured individual interviews to explore patients' expe-riences of oral health and the Keku operating model. Adult patients who had been in Keku treatment 2–3 years prior and whose individually set dentist examination interval had been reached were invited to the interviews. Five interviews were completed. The interviews were analyzed deductively by theming the res-ponses. The main categories formed in the analysis were prerequisites for successful self-care, quality treat-ment and care experience, functional and accessible care, and developing and expanding the model. In summary, the analysis of the interviews could be condensed into one unifying factor: the Keku model provi-des patient-centered, comprehensive, and efficient care that meets the patient's individual needs through seamless collaboration and continuity.

In conclusion, the Keku model proved to be a patient-centered and efficient approach to oral health care. The strengths of the model are the centralization of treatment visits, clarity of the treatment period, and the psychological safety and trust experienced by the patient toward the healthcare staff. Patients feel they have received clear instructions for self-care, which supports long-term behavioral changes. The interviews high-lighted the importance of the Keku nurse as support for the patient, which improves the effectiveness of care, reduces stress, and increases the sense of safety. Multidisciplinary collaboration streamlines information transfer and makes care comprehensive. The model is also assessed to facilitate the use of healthcare re-sources and reduce queue situations.