Lämpöpumppulaitoksen kannattavuusarvio Mäntyselän teollisuusalueelle
Suortti, Milla (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505059179
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505059179
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä arvioidaan lämpöpumppulaitosinvestoinnin kannattavuutta. Toimeksianto saatiin Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnalta, joka on vastuussa Kuusamon alueen kaukolämmön tuotannosta ja jakelusta sekä alueen vesihuollosta. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan tavoitteena on vuoteen 2035 mennessä tuottaa puolet kaukolämmöstä polttoon perustumattomilla tekniikoilla.
Työssä tarkasteltava laitos sijoittuisi Mäntyselän teollisuusalueelle, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Kuusamon keskustasta. Alueesta ollaan kehittämässä bio- ja kiertotalousaluetta, ja monista alueelle kaavailluista toiminnoista syntyisi ylijäämälämpöä, jota voitaisiin hyödyntää lämpöpumppulaitoksella. Tarkemmin työssä tutkittiin alueella jo sijaitsevan jätevedenpuhdistamon puhdistetun jäteveden lämpöpotentiaalia, joka oli noin 7 000–7 800 MWh/v.
Laitoksen ajon simulointia varten rakennettiin Excelillä laskentataulukko, jonka avulla saatiin laskettua arvio laitoksen mahdollisesta tuotantopotentiaalista. Tuotantopotentiaalit laskettiin budjettitarjouksena saadulle kokonaisuudelle sekä 6 MW:n laitokselle. Tuotantopotentiaaliksi saatiin 33 000–37 000 MWh/v ja tuotetun lämmön hinta pysyi tarkasteluvuonna alle 26 €/MWh.
Kannattavuutta arvioitiin suoran takaisinmaksuajan ja nettonykyarvon perusteella. Suora takaisinmaksuaika oli 4,04–5,20 vuotta, ja nettonykyarvolla laskettuna laitos alkaisin tuottamaan voittoa hieman myöhemmin. Laitoksen takaisinmaksuaikaa voidaan pitää kohtuullisena.
Työssä tultiin siihen tulokseen, että lämpöpumppulaitokseen investoiminen olisi kannattavaa, jos sähkön hinta ei tule nousemaan merkittävästi ja alueelle saataisiin toimintoja, joista syntyisi riittävästi ylijäämälämpöä. Jos lämpöpumppulaitosinvestointia alettaisiin ajamaan eteenpäin, tulisi puhdistetun jäteveden virtausta ja lähtölämpötilaa vielä tutkia tarkemmin. Lisäksi kannattavuuslaskennassa tulisi ottaa huomioon myös budjettitarjouksen ulkopuolelle jäävät investointikulut.
Työssä tarkasteltava laitos sijoittuisi Mäntyselän teollisuusalueelle, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Kuusamon keskustasta. Alueesta ollaan kehittämässä bio- ja kiertotalousaluetta, ja monista alueelle kaavailluista toiminnoista syntyisi ylijäämälämpöä, jota voitaisiin hyödyntää lämpöpumppulaitoksella. Tarkemmin työssä tutkittiin alueella jo sijaitsevan jätevedenpuhdistamon puhdistetun jäteveden lämpöpotentiaalia, joka oli noin 7 000–7 800 MWh/v.
Laitoksen ajon simulointia varten rakennettiin Excelillä laskentataulukko, jonka avulla saatiin laskettua arvio laitoksen mahdollisesta tuotantopotentiaalista. Tuotantopotentiaalit laskettiin budjettitarjouksena saadulle kokonaisuudelle sekä 6 MW:n laitokselle. Tuotantopotentiaaliksi saatiin 33 000–37 000 MWh/v ja tuotetun lämmön hinta pysyi tarkasteluvuonna alle 26 €/MWh.
Kannattavuutta arvioitiin suoran takaisinmaksuajan ja nettonykyarvon perusteella. Suora takaisinmaksuaika oli 4,04–5,20 vuotta, ja nettonykyarvolla laskettuna laitos alkaisin tuottamaan voittoa hieman myöhemmin. Laitoksen takaisinmaksuaikaa voidaan pitää kohtuullisena.
Työssä tultiin siihen tulokseen, että lämpöpumppulaitokseen investoiminen olisi kannattavaa, jos sähkön hinta ei tule nousemaan merkittävästi ja alueelle saataisiin toimintoja, joista syntyisi riittävästi ylijäämälämpöä. Jos lämpöpumppulaitosinvestointia alettaisiin ajamaan eteenpäin, tulisi puhdistetun jäteveden virtausta ja lähtölämpötilaa vielä tutkia tarkemmin. Lisäksi kannattavuuslaskennassa tulisi ottaa huomioon myös budjettitarjouksen ulkopuolelle jäävät investointikulut.