Näyttöön perustuvan toiminnan johtaminen sosiaalialan kontekstissa

Abstract

Näyttöön perustuvan toiminnan johtamisesta on tehty aiempaa tutkimustyötä erityisesti terveydenhuollon näkökulmasta, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin tarkasteltuna. Terveydenhuollossa näyttöön perustuvan toiminnan velvoite kumpuaa lainsäädännöstä, mutta sosiaalialalla ei Suomessa ole vastaavaa lakisääteistä määritelmää. Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli lähteä tarkastelemaan aihetta tutkijan oman koulutustaustan, sosiaalialan kontekstin kautta. Tutkimusaiheen näkökulman tarkentamisella johtamisosaamiseen, tavoiteltiin kokemuksia näyttöön perustuvan toiminnan johtamisen toteutumisesta ja tähän vaikuttavista tekijöistä.

Näyttöön perustuvasta toiminnasta sosiaalialalla löytyi aiempaa tutkimustietoa, mutta itse näyttöön perustuvan toiminnan johtamisen osalta aiempi tutkimustieto painottui terveydenhuoltoalalle, jota hyödynnettiin tämän opinnäytetyön tietoperustassa. Tutkimustietoa löytyi mm. vertaisarvioituina tutkimusartikkeleina, kirjallisuuskatsauksina, opinnäytetöinä, pro gradu -tutkielmina sekä väitöskirjoina.

Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna, johon osallistui kymmenen työntekijää sosiaalialan järjestöstä, Nuorten Ystäviltä. Kerätty haastatteluaineisto analysointiin aineistolähtöisen sisällönanalysoinnin keinoin.

Tämän tutkimuksen osalta oli määritetty kolme tutkimuskysymystä, joihin lähdettiin hakemaan haastatteluaineistosta vastauksia. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin kautta saadut tulokset luokiteltiin, joiden osalta muodostui 11 yhdistävää luokkaa. Nämä olivat: näyttöperusteisuuden taso, palveluiden rakenne, toimintaympäristö, tarveperusteisuus, seurannan toteutuminen, yhtenäistämisen prosessi, ennakoitavuuden kokemukset, matala hierarkia, dialogisuus, substanssiosaaminen ja osaamisen johtaminen. Yhdistävien luokkien rakentuminen esitettiin analysointivaiheessa ja raportointivaiheessa peilattiin tuloksia aiempaan tutkimustietoon.

Tämän opinnäytetyön johtopäätöksinä todettiin, että näyttöön perustuvan toiminnan johtaminen sosiaalipalveluissa edellyttää työryhmän välistä vuoropuhelua toimintakäytänteistä, sekä niiden toteuttamismahdollisuuksista juuri kyseisessä palvelussa sekä toimintaympäristössä. Johtamisen näkökulmasta tärkeäksi havainnoksi muodostui, että palveluiden tavoitteisiin, ja niihin pääsemisen mahdollisuuksiin, on tärkeää kiinnittää huomiota prosessin kaikissa vaiheissa.

Jatkotutkimusaiheeksi muodostui sosiaalialan johtamiskäytänteiden tarkempi tarkastelu, arvioiden itse johtamiskäytänteiden mahdollista näyttöön perustuvuutta.