Päiväkirurgisen potilaan kivun hoidon laadun parantaminen laaturekisteriä hyödyntäen

Abstract

Päiväkirurgia on ennalta hyvin suunniteltua leikkaustoimintaa. Hyvän kivun hoidon perustana on kattava kivun arviointi. Leikkauksen jälkeisellä kivulla on selkeä syy, leikkauksen aiheuttama kudosvaurio ja siitä johtuva tulehdus ja turvotus. Leikkauskipu on yleensä lyhytaikaista ja lievittyy kun haava paranee. Oikein valitulla kipulääkityksellä pyritään vähentämään kudosvaurion aiheuttamaa stressiä elimistössä, edistämään potilaan toipumista ja estämään kivun pitkittymistä.

Tämän kehittämistyön tavoitteena oli kuvata nykyinen päiväkirurgisen potilaan hoitopolku ja miten kerättyä kivun hoidon rekisterin dataa voisi hyödyntää potilaan hoidossa jatkossa ja seurata kivun hoidon onnistumista päiväkirurgisilla potilailla. Kehittämistehtävä toteutettiin kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa käytimme kerättyä Pohteen päiväkirurgisen potilaan laaturekisteriä, johon oli kerätty tietoa potilaiden kivunhoidosta omavointikyselyin. Kerätyn ja analysoidun aineiston pohjalta laadimme nykyisen päiväkirurgisen potilaan hoitopolun ja esittelimme kyselyn tulokset henkilökunnalle kehittämistyöpajoissa. Toisessa vaiheessa lähestymistapana oli palvelumuotoilu. Pidimme kaksi samansisältöistä kehittämistyöpajaa, jossa henkilökunta sai ideoida päiväkirurgisen potilaan kivun hoitoa ja sen seurantaa. Kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää palvelumuotoilun keinoin, miten hoitohenkilökunta jatkossa voisi hyödyntää kerättyä rekisterin dataa.

Tuloksena kehittämistyöpajoissa tärkeimmäksi asiaksi nousi se, että post-operatiivisen ohjauksen kannalta olisi tärkeää tietää, onko kotiin annetuilla voimakkailla kipulääkkeillä ollut vaikutusta kivun hoidossa potilaan kotiuduttua. Myös kyselylomakkeen kysymykset tulisi harkita tarkoin, että saadaan sellaista tietoa, jota halutaankin. Myös fysioterapeutin ohjaus liikkumiseen koettiin tärkeänä osana potilaan kuntoutusta ja kivun ehkäisyä. Omavointikyselyjen toteutustavaksi toivottiin potilaille lähtevät tekstiviestit. Myös tiedostusta ja koulutusta kyselyistä toivottiin henkilökunnalle.

Kehittämistyön tuloksena tuotettiin uusi palvelusuunnitelma, joka on muunneltavissa eri potilasryhmille jatkossa. Kehittämisvaihetta ohjasi aiheen tietoperusta ja kehittämispajojen tulokset. Kehittämistyömme tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa potilaiden hoidon suunnittelussa, vaikka Pohde ei enää kerää tietoa postoperatiiviseen rekisteriin.