Lecoq-pedagogiikka: historia ja käytäntö : ammatti-identiteettiä etsimässä
Mäkinen, Tiia-Mari (2015)
Mäkinen, Tiia-Mari
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504104179
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504104179
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee Lecoq-pedagogiikan historiaa sekä käytäntöä. Opinnäytetyön ensimmäinen osio keskittyy tutkimaan kuinka Lecoq-pedagogiikka on kehittynyt. Historiantutkimus alkaa 1800-luvun lopun Pariisista ja keskittyy kertomaan ranskalaisen Jacqeus Copeaun kontribuutiosta Lecoq-pedagogiikan kehittymiselle. Tutkimustyö jatkaa kulkuaan Copeausta Jacques Lecoqiin, jonka nimiin pedagogiikka on jäänyt. Lecoqista siirrytään Lassaâd Saïdiin, joka on yksi Lecoq-pedagogiikkaa kehittäneistä henkilöistä.
Toisessa osassa opinnäytetyö keskittyy kuvaamaan Lecoq-pedagogiikan käytäntöä. Käytäntöä käydään läpi sekä Copeaun että Lecoqin kehitystyön pohjalta. Käymällä läpi näiden kahden teatterivaikuttajan teatteriajattelua, pystymme linkittämään yhteyksiä heidän pedagogioidensa välille. Käytännön kuvailu perää monessa määrin myös omaan koulutushistoriaani Lecoq-pedagogiikan äärellä: käytännönkokemukseni perustuvat kahden vuoden opintoihini Brysselin École Internationale de Théâtre Lassaâdissa.
Kolmas osa keskittyy kuvaamaan Lecoq-pedagogiikan vaikutusta omiin pedagogisiin näkemyksiini sekä loppuohjaukseeni. Ohjaustyöni nimeltä Oblivion sai ensi-iltansa Metropolia Teatterissa 19.2.2015. Esitysprosessin päämääränä oli keskittyä liikeanalyysin tutkimiseen käyttämällä larval-naamiota. Tarkoituksena oli luoda sanaton esitys, jonka tarinankerronta perustuisi liikeilmaisulle. Tässä osassa käyn läpi liikeanalyysin eri osa-alueista sekä teatterinaamioiden käytöstä syntyneitä oivalluksia: tämän reflektoinnin pohjana ovat omat koulutuskokemukseni sekä loppuohjaukseni parissa käyty harjoitusprosessi.
Opinnäytetyön tutkimusmateriaali pohjautuu englanninkieliseen kirjallisuuteen, sillä suomenkielistä kirjallisuutta tai muuta aineistoa ei kyseiseen tutkimuskohteen parista juurikaan ole. Välitän informaatiota englanninkielisistä lähteistä suomen kielellä, jotta tieto olisi helpommin saavutettavissa. Oppimisprosessin merkittävänä tukena on ollut brittiläinen liike-analyysin opettaja Norman Taylor. Hänen kanssaan käydyt keskustelut, harjoitusprosessi sekä haastattelut ovat omalta osaltaan tukeneet opinnäytetyötäni suunnattomasti. Tarkoituksenani on ollut yhdistää Metropolia AMK:n sekä École Lassaâdin opinnot yhdeksi kokonaisuudeksi, joissa esiin nousevat eritoten pedagoginen aspekti sekä taiteilijuus.
Toisessa osassa opinnäytetyö keskittyy kuvaamaan Lecoq-pedagogiikan käytäntöä. Käytäntöä käydään läpi sekä Copeaun että Lecoqin kehitystyön pohjalta. Käymällä läpi näiden kahden teatterivaikuttajan teatteriajattelua, pystymme linkittämään yhteyksiä heidän pedagogioidensa välille. Käytännön kuvailu perää monessa määrin myös omaan koulutushistoriaani Lecoq-pedagogiikan äärellä: käytännönkokemukseni perustuvat kahden vuoden opintoihini Brysselin École Internationale de Théâtre Lassaâdissa.
Kolmas osa keskittyy kuvaamaan Lecoq-pedagogiikan vaikutusta omiin pedagogisiin näkemyksiini sekä loppuohjaukseeni. Ohjaustyöni nimeltä Oblivion sai ensi-iltansa Metropolia Teatterissa 19.2.2015. Esitysprosessin päämääränä oli keskittyä liikeanalyysin tutkimiseen käyttämällä larval-naamiota. Tarkoituksena oli luoda sanaton esitys, jonka tarinankerronta perustuisi liikeilmaisulle. Tässä osassa käyn läpi liikeanalyysin eri osa-alueista sekä teatterinaamioiden käytöstä syntyneitä oivalluksia: tämän reflektoinnin pohjana ovat omat koulutuskokemukseni sekä loppuohjaukseni parissa käyty harjoitusprosessi.
Opinnäytetyön tutkimusmateriaali pohjautuu englanninkieliseen kirjallisuuteen, sillä suomenkielistä kirjallisuutta tai muuta aineistoa ei kyseiseen tutkimuskohteen parista juurikaan ole. Välitän informaatiota englanninkielisistä lähteistä suomen kielellä, jotta tieto olisi helpommin saavutettavissa. Oppimisprosessin merkittävänä tukena on ollut brittiläinen liike-analyysin opettaja Norman Taylor. Hänen kanssaan käydyt keskustelut, harjoitusprosessi sekä haastattelut ovat omalta osaltaan tukeneet opinnäytetyötäni suunnattomasti. Tarkoituksenani on ollut yhdistää Metropolia AMK:n sekä École Lassaâdin opinnot yhdeksi kokonaisuudeksi, joissa esiin nousevat eritoten pedagoginen aspekti sekä taiteilijuus.