Esihenkilötyön voimavaralähtöinen tukeminen

Abstract

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena on tarkastella esihenkilötyötä ja voimava-ralähtöistä ajattelua, selvittää esihenkilöiden kokemuksia ja voimavaroja sekä kehittää tukimenetelmiä esihenkilötyöhön. Tutkimuksellisen kehittämistyön aihe lähti omasta mielenkiinnostani sekä tilaajaorganisaation tarpeesta. Esihenkilötyö on yritykselle tärkeä voimavara, sillä esihenkilöiden jaksaminen ja voimavarat vaikuttavat koko henkilöstöön. Voimavaralähtöisillä menetelmillä voidaan tukea esihenkilöitä tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittämään taitojaan. Tutkimuksellisen kehittämistyön tietoperustassa käsitellään esihenkilötyötä ja johtamisen käsitteitä sekä voimavaralähtöisen ajattelun taustoja ja teorioita. Esihenkilön rooli on vaativa. Ratkaisukeskeinen ajattelu auttaa löytämään ja tukemaan ihmisen omia voimavaroja esi-henkilötyössä. Keskeistä on tukea esihenkilön sisäistä motivaatiota, resilienssiä ja hyvinvointia. Työn merkityksellisyyden löytäminen tukee työn iloa. Työyhteisön voiman löytäminen ja hyödyntäminen jaksamisen tukemisessa on tärkeää. Työhyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä, joka koostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Hyvä ja motivoiva johtaminen sekä hyvä ilmapiiri ja ammattitaito tukevat työhyvinvointia. Kehittämistyö koostui nykytilanteen selvittämisestä esihenkilöille suunnatun QWL-kyselyn avulla sekä kyselyn pohjalta valittujen kehittämiskohteiden pajatyöskentelystä yhteiskehittämisen keinoin. Yrityksen QWL-indeksi (67,9 %) ylittää Suomen keskiarvon (noin 60 %). Indeksiluku viittaa siihen, että esihenkilötyön tukeminen on jo nyt onnistunut monilta osin hyvin. Huomionarvoista on esihenkilöiden kokema luottamus (4,73) ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä (4,67). Myös työssä saatu tuki (4,4) on hyvällä tasolla, mikä viestii vahvasta yhteisöllisyydestä ja yhteistyöstä. Kehittämiskohteina mainittiin ongelmiin puuttumisen nopeus (3,33), toimivat työprosessit (3,60) ja innostavat tavoitteet (3,58). Pajatyöskentelyyn valittiin yhdessä kaksi osa-aluetta ongelmiin puuttumisen nopeus ja innostavat tavoitteet. Ensimmäisessä pajassa käsiteltiin ongelmatilanteisiin puuttumista. Keskusteluissa nousi esille tarve selkeille käytänteille, mittareille ja vastuille ongelmiin puuttumisessa. Esihenkilöt kokivat, että ongelmiin puututaan liian hitaasti. Vertaistuki ja operatiivisen johtoryhmän tuki koettiin erittäin tärkeiksi voimavaroiksi. Toisessa pajassa keskityttiin innostaviin tavoitteisiin. Osallistujat korostivat kehittämispäivien ja yhteisten tavoitteiden merkitystä innostuksen ja motivaation lisäämisessä. Palvelukuvaukset ja niiden avaaminen asukkaille, henkilökunnalle ja omaisille nähtiin tärkeänä. Teams-ympäristön tehokkaampi hyödyntäminen ja yksiköiden kehittämistiimien perustaminen olivat myös keskeisiä kehittämisideoita. Pajatyöskentelyjen tuloksena sovittiin konkreettisista toimenpiteistä, aikatauluista ja vastuuhenkilöistä. Yhteistyö ja vertaistuki koettiin erityisen positiivisina, ja yhteisten säännöllisten kehittämispäivien avulla pyritään vahvistamaan me-henkeä edelleen ja parantamaan tiedonkulkua. Pajatyöskentelyissä esihenkilöiltä löytyi runsaasti osaamista ja voimavaroja esihenkilötyöhön. Kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa organisaation esihenkilötyön kehittämisessä.