Tuuppaus henkilöstöetuun työhyvinvoinnin tukemiseksi

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa henkilöstöetujen käyttöä ja työntekijöiden kokemuksia eduista sekä tunnistaa ja selittää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat etujen käyttöön tai käyttämättömyyteen. Opinnäytetyö toteutettiin suomalaiselle majoitus- ja matkailualan palveluita tarjoavalle yritykselle. Työn tavoitteena oli tarjota toimeksiantajalle konkreettinen ja käytännönläheinen toimenpide, jonka avulla voidaan parantaa valitun henkilöstöedun käyttöastetta ja tätä kautta tukea työhyvinvointia organisaatiossa.

Tietoperusta rakentui työhyvinvoinnin monipuolisesta käsitteellisestä tarkastelusta, jossa käsiteltiin lisäksi henkilöstöetujen ja viestinnän merkitystä työhyvinvoinnin näkökulmasta. Teoreettisen tarkastelun toinen painopiste oli käyttäytymistaloustieteellisessä näkemyksessä sekä ihmisen päätöksentekoa ohjaavissa ilmiöissä, joista tarkasteluun valikoitui erityisesti tuuppaus. Sen avulla yksilöitä voidaan ohjata tekemään hyvinvointia edistäviä valintoja valinnanvapautta rajoittamatta.

Menetelmällisesti työ toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena (n=21), jolla kartoitettiin henkilöstöetujen käyttöä, koettua merkitystä ja kehittämistarpeita. Kyselyä täydennettiin yhteiskehittämistilaisuudella, joka syvensi ymmärrystä henkilöstön tarpeista, kokemuksista sekä arjen realiteeteista organisaatiossa. Aineisto analysoitiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Kehittämisprosessia ohjasi BASIC-malli, jonka avulla prosessi vaiheistettiin. Lisäksi hyödynnettiin pullonkaula-analyysiä sekä EAST-kehystä, jotka tukivat valintamuotoilun mukaisten ratkaisujen kohdentamista.

Kehittämistyön konkreettisena tuotoksena syntyi kehitysehdotus visuaalisesta tuuppausratkaisusta eli informatiivisesta julisteesta, jonka tavoitteena on herättää henkilöstön kiinnostus henkilöstökerhon käynnistämiseen, lisätä kerhon tunnettuutta, madaltaa osallistumisen kynnystä sekä vahvistaa yhteisöllisyyden kokemusta työyhteisössä. Juliste pohjautuu periaatteisiin, jotka ovat keskeisiä käyttäytymiseen vaikuttamisessa: helppouteen, houkuttelevuuteen, sosiaalisuuteen ja oikea-aikaisuuteen. Ratkaisua arvioitiin suhteessa kehittämistehtävään ja siihen kohdistuneisiin odotuksiin. Sen nähtiin vastaavan hyvin tunnistettuihin haasteisiin ja olevan siirrettävissä vaivattomasti myös muihin organisaatioihin, joissa henkilöstöedut jäävät vähälle käytölle.

Opinnäytetyön johtopäätöksenä on, että henkilöstöetujen vaikuttavuutta voidaan parantaa ymmärtämällä paremmin työntekijöiden päätöksentekoa ja hyödyntämällä tätä tietoa kehittämistyössä. Tulokset tukivat näkemystä, että hyvin suunnitellut ja eettisesti perustellut tuuppausratkaisut voivat edistää sekä yksilön hyvinvointia että organisaation tavoitteiden saavuttamista.