Nostureissa olevien moottorien verkkoonjarrutuksen energiasäästöpotentiaali telakalla
Rekilä, Mirjami (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817663
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817663
Tiivistelmä
Työn tavoitteena on selvittää siltanostureiden verkkoonjarrutuksen energiasäästöpotentiaali, joka halutaan yhden vuoden ajalta. Saatavaa tietoa voidaan hyödyntää investointien suunnittelussa. Tutkittavat kohteet ovat hallisiltanostureita, joilla osalla on verkkoonjarruttava ominaisuus ja osalla ei.
Työssä tehtiin nostureille testinostoja, joiden aikana niiden tehoa seurattiin energia-analysaattorilla. Testeistä saatavia tietoja analysoitiin ja niitä käytettiin laskennallisen vertailun pohjatietona. Verkkoonjarruttavien ja ei-verkkoonjarruttavien nostureiden tehon käyttöä vertailtiin keskenään sekä selvitettiin laskennallisesti teoreettinen generoituva energiasäästö nosturille, jossa ei tällä hetkellä ole verkkoonjarrutusta. Näiden tietojen perusteella laskettiin vuosittainen energian säästö molemmille nostureille.
Molempien kategorioiden nostureilla saatava energiasäästö on 64 %. Nostureiden käyttö on melko vähäistä, joten vuoden aikana energiasäästö jää melko pieneksi. Saatavaa tietoa voidaan hyödyntää energiasäästökohteita mietittäessä ja energiatehokkuutta parannettaessa. In this thesis, the objective was to research the yearly energy saving potential from regenerative braking in bridge cranes. This information can be utilized in investment planning. The bridge cranes are located inside a workhall, and some of them have the regenerative braking feature and some do not.
Test lifts were performed with the cranes, during which their power was monitored with an energy analyzer. The data obtained from the tests was analyzed and used as the basis for the theoretical evaluation. The power consumption of the cranes were compared, and theoretical energy savings for the crane without regenerative braking calculated. Based on this data, the annual energy savings for both cranes were calculated.
Energy savings amounted to 64 % in both crane categories. The use of the cranes is quite limited, which consequently results in rather minor energy savings during the year. The information produced can be used when considering energy saving targets and for improving energy efficiency.
Työssä tehtiin nostureille testinostoja, joiden aikana niiden tehoa seurattiin energia-analysaattorilla. Testeistä saatavia tietoja analysoitiin ja niitä käytettiin laskennallisen vertailun pohjatietona. Verkkoonjarruttavien ja ei-verkkoonjarruttavien nostureiden tehon käyttöä vertailtiin keskenään sekä selvitettiin laskennallisesti teoreettinen generoituva energiasäästö nosturille, jossa ei tällä hetkellä ole verkkoonjarrutusta. Näiden tietojen perusteella laskettiin vuosittainen energian säästö molemmille nostureille.
Molempien kategorioiden nostureilla saatava energiasäästö on 64 %. Nostureiden käyttö on melko vähäistä, joten vuoden aikana energiasäästö jää melko pieneksi. Saatavaa tietoa voidaan hyödyntää energiasäästökohteita mietittäessä ja energiatehokkuutta parannettaessa.
Test lifts were performed with the cranes, during which their power was monitored with an energy analyzer. The data obtained from the tests was analyzed and used as the basis for the theoretical evaluation. The power consumption of the cranes were compared, and theoretical energy savings for the crane without regenerative braking calculated. Based on this data, the annual energy savings for both cranes were calculated.
Energy savings amounted to 64 % in both crane categories. The use of the cranes is quite limited, which consequently results in rather minor energy savings during the year. The information produced can be used when considering energy saving targets and for improving energy efficiency.