Päiväkirjaopinnäytetyö esihenkilönä
Andersson, Nico (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052918095
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052918095
Tiivistelmä
Tämän päiväkirjamuotoisen, eli autoetnografisella menetelmällä tehtävän opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella ja kehittää esihenkilötyötä finanssialalla toimivassa organisaatiossa. Työ hyödyttää toimeksiantajaorganisaatiota tuottamalla havaintoja ja kehitysehdotuksia henkilöstöjohtamisen tueksi. Lisäksi se tukee kirjoittajan ammatillista kasvua esihenkilönä.
Kehittämistehtävänä on analysoida esihenkilötyön keskeisiä osa-alueita kahdeksan viikon ajan ja tunnistaa arjesta nousevia kehityskohteita. Viikkoanalyysien teemat liittyvät muutosjohtamiseen, valmentavaan johtamiseen, etätyöhön, työhyvinvointiin, rekrytointiin, ajanhallintaan ja tekoälyn hyödyntämiseen.
Tietoperusta koostuu ajankohtaisista johtamis- ja työelämätutkimuksista, joita sovelletaan käytännön tilanteisiin. Menetelmänä käytetään viikkoanalyysiä ja reflektointia suhteessa teoriaan.
Keskeisiä tuloksia olivat esihenkilötyön monimuotoisuuden ymmärtäminen, oman johtajuuden jäsentäminen sekä konkreettiset kehitysideat muun muassa viestinnän, yhteisöllisyyden ja työkuorman hallintaan. Työ osoittaa, että tavoitteellinen reflektointi tukee sekä yksilön että organisaation kehittymistä.
Kehittämistehtävänä on analysoida esihenkilötyön keskeisiä osa-alueita kahdeksan viikon ajan ja tunnistaa arjesta nousevia kehityskohteita. Viikkoanalyysien teemat liittyvät muutosjohtamiseen, valmentavaan johtamiseen, etätyöhön, työhyvinvointiin, rekrytointiin, ajanhallintaan ja tekoälyn hyödyntämiseen.
Tietoperusta koostuu ajankohtaisista johtamis- ja työelämätutkimuksista, joita sovelletaan käytännön tilanteisiin. Menetelmänä käytetään viikkoanalyysiä ja reflektointia suhteessa teoriaan.
Keskeisiä tuloksia olivat esihenkilötyön monimuotoisuuden ymmärtäminen, oman johtajuuden jäsentäminen sekä konkreettiset kehitysideat muun muassa viestinnän, yhteisöllisyyden ja työkuorman hallintaan. Työ osoittaa, että tavoitteellinen reflektointi tukee sekä yksilön että organisaation kehittymistä.