Tekoälyn käyttöönotto organisaatiossa: Onnistumisen avaintekijät
Kekarainen, Tatja (2025)
Kekarainen, Tatja
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018178
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018178
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoite on kehittää kohdeorganisaation henkilöstön työskentelyä tuottamalla organisaatiolle kehityssuunnitelma tekoälytyökalun käyttöönotolle. Kohdeorganisaaiossa on tunnistettu tarve tehostaa työskentelyä ja näin syntyi tarve kehityssuunnitelmalle. Työn tutkimuksellinen osuus totutettiin kyselytutkimuksena, jossa hyödynnettiin Technology readiness indeksiä (TRI) sekä Unifield Theory of acceptence and use of technology (UTAUT)- mallia. Technology Readiness Index (TRI) on mittaristo, joka mittaa yksilöiden pysyvää, luonteenomaista valmiutta ymmärtää ja ottaa käyttöön teknologisia työkaluja ja ratkaisuja (Para- suraman, 2000). UTAUT- malli puolestaan tarjoaa TRI- mallin rinnalle viitekehyksen, joka huomio henkilöstön yksilölliset asenteet sekä niihin vaikuttavat ulkoiset tekijät, kuten organisaation tarjoaman toimintaympäristön (Venkatesh,V., ym. 2003). Muutosjohtamisen teoriaa tar- kastellaan sekä prosessi- että ihmiskeskeisten mallien avulla. Syvemmin teoriassa tarkastellaan Lewinin ja Kotterin teorioita sekä Kübler-Rossin muutoskäyrä- mallia. Tietoperustan avulla kuvataan muutosjohtaminen moniulotteisena tapahtumaketjuna.
Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella ja se oli avoin koko henkilöstölle. Tutkimuksella saatiin kattava ymmärrys kohdeorganisaation henkilöstön kyvykkyydestä omaksua ja ottaa käyttöön tekoälytyökalu. Tuloksista ilmeni, että henkilöstö suhtautuu optimistisesti, sekä innovatiivisesti uuden teknologian käyttöön. Toisaalta se kuitenkin herätti myös epävarmuutta teknologian suoriutumiseen liittyen. Vastaajat kokivat, että tekoäly voisi vai- kuttaa positiivisesti eniten työssä suoriutumiseen. Vastaajat kokivat myös, että toimintaym- päristön sosiaalisilla tekijöillä on merkitystä tekoälyn hyödyntämiseen liittyen.
Opinnäytetyössä tunnistettiin viisi avaintekijää, jotka mahdollistavat tekoälyn onnistuneen käyttöönoton organisaatiossa. Nämä ovat: 1) lähtötilanteen kartoitus, 2) selkeä viestintä tavoitteista ja työkalun tarpeellisuudesta, 3) henkilöstön tunteiden huomioiminen, 4) esimerkillä johtaminen, 5) jatkuva viestintä sekä 6) uusien toimintamallien vakiinnuttaminen ja do- kumentointi. Nämä avaintekijät perustuvat työssä esiteltyihin muutosjohtamisen teorioihin sekä Kübler-Rossin muutoskäyrä- malliin. Kyselyn tulosten sekä tietoperustan pohjalta kohde- organisaatiolle luotiin kehityssuunnitelma tekoälyn käyttöönotolle. Suunnitelma sisältää kehitysprojektin tavoitteet, kyselyn tulosten yhteenvedon, tarvittavat resurssit, aikataulun, esi- henkilöiden ja pilottitiimin roolit sekä koulutus-, viestintä ja riskienhallintasuunnitelmat.
Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella ja se oli avoin koko henkilöstölle. Tutkimuksella saatiin kattava ymmärrys kohdeorganisaation henkilöstön kyvykkyydestä omaksua ja ottaa käyttöön tekoälytyökalu. Tuloksista ilmeni, että henkilöstö suhtautuu optimistisesti, sekä innovatiivisesti uuden teknologian käyttöön. Toisaalta se kuitenkin herätti myös epävarmuutta teknologian suoriutumiseen liittyen. Vastaajat kokivat, että tekoäly voisi vai- kuttaa positiivisesti eniten työssä suoriutumiseen. Vastaajat kokivat myös, että toimintaym- päristön sosiaalisilla tekijöillä on merkitystä tekoälyn hyödyntämiseen liittyen.
Opinnäytetyössä tunnistettiin viisi avaintekijää, jotka mahdollistavat tekoälyn onnistuneen käyttöönoton organisaatiossa. Nämä ovat: 1) lähtötilanteen kartoitus, 2) selkeä viestintä tavoitteista ja työkalun tarpeellisuudesta, 3) henkilöstön tunteiden huomioiminen, 4) esimerkillä johtaminen, 5) jatkuva viestintä sekä 6) uusien toimintamallien vakiinnuttaminen ja do- kumentointi. Nämä avaintekijät perustuvat työssä esiteltyihin muutosjohtamisen teorioihin sekä Kübler-Rossin muutoskäyrä- malliin. Kyselyn tulosten sekä tietoperustan pohjalta kohde- organisaatiolle luotiin kehityssuunnitelma tekoälyn käyttöönotolle. Suunnitelma sisältää kehitysprojektin tavoitteet, kyselyn tulosten yhteenvedon, tarvittavat resurssit, aikataulun, esi- henkilöiden ja pilottitiimin roolit sekä koulutus-, viestintä ja riskienhallintasuunnitelmat.