Työnjohtoprosessin kehittäminen autokorjaamossa
Silvennoinen, Niko (2025)
Silvennoinen, Niko
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053118841
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053118841
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Veho Koivuhaan autokorjaamon työnjohtoprosessin ja digitaalisen viestinnän kehityskohteet, sekä esittää ratkaisuja prosessin kehittämiseksi. Toimeksiantajana toimi Veho Oy Ab ja työn tuloksista hyötyy erityisesti Koivuhaan korjaamon työnjohto ja asentajat.
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia työnjohtoprosessin ja digitaalisen viestinnän nykytilaa korjaamoympäristössä, tunnistaa toiminnassa erilaisia kehityskohteita ja esittää ehdotuksia, jotka parantavat prosessin tehokkuutta ja viestintää.
Tietoperusta rakentui prosessijohtamisen, leanin, digitaalisen viestinnän, työnkierron ja tiimityön teemoista. Teoreettinen viitekehys antoi vahvan perustan työnjohtoprosessin analysoinnille ja kehittämistoimenpiteiden rakentamiselle.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa käytettiin konstruktiivista lähestymistapaa. Osallistavan havainnoinnin avulla kerättiin havaintoja kahden kuukauden ajan ja niiden perusteella tehtiin nykytilan kuvantamiseksi SWOT-analyysi. Aineistoa kerättiin seitsemällä teemahaastattelulla, joihin osallistui kolme työnjohtajaa ja neljä asentajaa. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin teemoittelemalla.
Tulokset osoittivat, että moduulipohjainen työnjohtomalli on parantanut toimintaa selkeyttämällä vastuualueita ja lyhentämällä autojen korjauksen läpimenoaikaa. Moduulipohjaisessa työnjohtomallissa havaittiin työkuorman jakautuvan epätasaisesti ja tehtävienjaossa oli epäselvyyksiä, varsinkin poissaolotilanteissa. Digitaalisia työkaluja pidettiin hyödyllisinä, mutta niiden käyttö ei ollut yhtenäistä puutteellisen koulutuksen ja yhteisten käytäntöjen vuoksi. Jatkuvan kehittämisen kulttuurin osalta näkemyksissä havaittiin eroavaisuuksia. Työnjohto koki ilmapiirin kehitysmyönteiseksi, kun taas asentajat kokivat kehitysideoiden etenevän hitaasti käytäntöön ja palautteen vastaanoton huonoksi. Työnkierto lisäsi motivaatiota ja työhyvinvointia, mutta sitä voisi parantaa osaamisperusteisella toteuttamisella.
Johtopäätöksissä todettiin, että tunnistetut kehityskohteet peilaavat hyvin tietoperustaan. Kehittämisehdotuksina esitettiin muun muassa moduulien yhdistelyä, tehtävänjaon selkeyttämistä, osaamiseen perustuvaa työnkiertoa, viestintäkäytäntöjen standardisointia ja koulutuksen tehostamista sekä hallityönjohtajan roolin vahvistamista. Kehitysehdotuksien avulla rakennettiin kehittämissuunnitelma Veho Koivuhaan autokorjaamolle.
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia työnjohtoprosessin ja digitaalisen viestinnän nykytilaa korjaamoympäristössä, tunnistaa toiminnassa erilaisia kehityskohteita ja esittää ehdotuksia, jotka parantavat prosessin tehokkuutta ja viestintää.
Tietoperusta rakentui prosessijohtamisen, leanin, digitaalisen viestinnän, työnkierron ja tiimityön teemoista. Teoreettinen viitekehys antoi vahvan perustan työnjohtoprosessin analysoinnille ja kehittämistoimenpiteiden rakentamiselle.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa käytettiin konstruktiivista lähestymistapaa. Osallistavan havainnoinnin avulla kerättiin havaintoja kahden kuukauden ajan ja niiden perusteella tehtiin nykytilan kuvantamiseksi SWOT-analyysi. Aineistoa kerättiin seitsemällä teemahaastattelulla, joihin osallistui kolme työnjohtajaa ja neljä asentajaa. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin teemoittelemalla.
Tulokset osoittivat, että moduulipohjainen työnjohtomalli on parantanut toimintaa selkeyttämällä vastuualueita ja lyhentämällä autojen korjauksen läpimenoaikaa. Moduulipohjaisessa työnjohtomallissa havaittiin työkuorman jakautuvan epätasaisesti ja tehtävienjaossa oli epäselvyyksiä, varsinkin poissaolotilanteissa. Digitaalisia työkaluja pidettiin hyödyllisinä, mutta niiden käyttö ei ollut yhtenäistä puutteellisen koulutuksen ja yhteisten käytäntöjen vuoksi. Jatkuvan kehittämisen kulttuurin osalta näkemyksissä havaittiin eroavaisuuksia. Työnjohto koki ilmapiirin kehitysmyönteiseksi, kun taas asentajat kokivat kehitysideoiden etenevän hitaasti käytäntöön ja palautteen vastaanoton huonoksi. Työnkierto lisäsi motivaatiota ja työhyvinvointia, mutta sitä voisi parantaa osaamisperusteisella toteuttamisella.
Johtopäätöksissä todettiin, että tunnistetut kehityskohteet peilaavat hyvin tietoperustaan. Kehittämisehdotuksina esitettiin muun muassa moduulien yhdistelyä, tehtävänjaon selkeyttämistä, osaamiseen perustuvaa työnkiertoa, viestintäkäytäntöjen standardisointia ja koulutuksen tehostamista sekä hallityönjohtajan roolin vahvistamista. Kehitysehdotuksien avulla rakennettiin kehittämissuunnitelma Veho Koivuhaan autokorjaamolle.