Energiahankkeiden projektointimalli ja raportointi älykkään rakennusautomaation avulla
Ojakoski, Rauno (2025)
Ojakoski, Rauno
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060320007
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060320007
Tiivistelmä
Energian hallinnan merkitys nyky-yhteiskunnassa jatkaa kasvuaan, ja samalla sen parissa toimivien yritysten tulee pystyä vastaamaan alati muuttuviin tarpeisiin. Hyvin suunnitellulla, huolellisesti toteutetulla ja riittävästi testatulla prosessilla yritys pystyy reagoimaan nopeasti asiakkaan tarpeeseen sekä erottautumaan edukseen. Energiahankkeita palvelumallilla toteuttava ESaaS Oy toimi tilaajana tässä opinnäytetyössä.
Työn tavoitteena oli kehittää yrityksen projektointimallia ja samalla löytää hankkeiden raportointiin lisää automatisoituja ratkaisuja. Työtä käsiteltiin konstruktiivisen tutkimuksen näkökulmasta, joka sopi hyvin tämän kaltaiseen kehitystyöhön.
Tietoperusta keskittyy suurelta osin kotimaan markkinoilla energiatukea tarjoavien tahojen ja heidän toimintatyyliensä avaamiseen. Työssä on esitelty kolme toimijaa, jotka valikoituivat työn tilanneen yrityksen asiakassegmentin kautta tärkeimmiksi sidosryhmiksi, kun energiahankkeisiin ollaan hakemassa rahoitusapua. Nämä avustuksia ja tukea tarjoavat organisaatiot ovat olleet isossa roolissa energiahankkeiden vauhdittajina viime vuosien aikana. Jokaisella on omat vaatimuksensa siihen, miten ja kuka tukea voi saada, sekä siitä, miten projektin vaiheista tulee raportoida.
Kehitettävän projektointimallin ydinideana on saada mahdollisimman moni prosessin muuttujista vakioitua, jolloin hankkeiden aloitusta saadaan nopeutettua ja monistettavuus helpottuu. Älykäs automaatiojärjestelmä on myös isossa roolissa, kun kiinteistöistä pyritään keräämään paljon mittausdataa sekä analysoimaan ja raportoimaan sitä myös automaattisesti.
Työn tuloksissa hyödynnettiin paljon mallihanketta, johon mallin toimivuutta päästiin opinnäytetyön aikana testaamaan. Kohteesta kerättiin monipuolisesti mittausdataa ja muun muassa kaukolämmönenergiamittauksen automaatioraportoinnin luotettavuus varmennettiin vertaamalla tuloksia manuaalisesti kerättyihin kulutuksiin. Prosessin toimivuudesta saatiin myös hyvää palautetta, mikä saatiin selville asiakkaalle järjestetyssä haastattelutilaisuudessa.
Projektointimalli todettiin toimivaksi, mutta siinä havaittiin kehitystarpeita raportoinnin automatisoinnissa. Muutostarpeisiin on reagoitu ja prosessin toimintoja kehitetään. Samalla tekoälyn tuomia mahdollisuuksia hyödynnetään enemmän.
Työn tavoitteena oli kehittää yrityksen projektointimallia ja samalla löytää hankkeiden raportointiin lisää automatisoituja ratkaisuja. Työtä käsiteltiin konstruktiivisen tutkimuksen näkökulmasta, joka sopi hyvin tämän kaltaiseen kehitystyöhön.
Tietoperusta keskittyy suurelta osin kotimaan markkinoilla energiatukea tarjoavien tahojen ja heidän toimintatyyliensä avaamiseen. Työssä on esitelty kolme toimijaa, jotka valikoituivat työn tilanneen yrityksen asiakassegmentin kautta tärkeimmiksi sidosryhmiksi, kun energiahankkeisiin ollaan hakemassa rahoitusapua. Nämä avustuksia ja tukea tarjoavat organisaatiot ovat olleet isossa roolissa energiahankkeiden vauhdittajina viime vuosien aikana. Jokaisella on omat vaatimuksensa siihen, miten ja kuka tukea voi saada, sekä siitä, miten projektin vaiheista tulee raportoida.
Kehitettävän projektointimallin ydinideana on saada mahdollisimman moni prosessin muuttujista vakioitua, jolloin hankkeiden aloitusta saadaan nopeutettua ja monistettavuus helpottuu. Älykäs automaatiojärjestelmä on myös isossa roolissa, kun kiinteistöistä pyritään keräämään paljon mittausdataa sekä analysoimaan ja raportoimaan sitä myös automaattisesti.
Työn tuloksissa hyödynnettiin paljon mallihanketta, johon mallin toimivuutta päästiin opinnäytetyön aikana testaamaan. Kohteesta kerättiin monipuolisesti mittausdataa ja muun muassa kaukolämmönenergiamittauksen automaatioraportoinnin luotettavuus varmennettiin vertaamalla tuloksia manuaalisesti kerättyihin kulutuksiin. Prosessin toimivuudesta saatiin myös hyvää palautetta, mikä saatiin selville asiakkaalle järjestetyssä haastattelutilaisuudessa.
Projektointimalli todettiin toimivaksi, mutta siinä havaittiin kehitystarpeita raportoinnin automatisoinnissa. Muutostarpeisiin on reagoitu ja prosessin toimintoja kehitetään. Samalla tekoälyn tuomia mahdollisuuksia hyödynnetään enemmän.