Improving Change Management in IT Projects
Multanen, Matti (2025)
Multanen, Matti
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319839
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319839
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia muutosjohtamista IT-projekteissa toimeksiantajan IT-henkilöstön näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten muutosta johdetaan IT-projekteissa ja millaiset prosessit tätä varten on käytössä. Tavoitteena oli parantaa organisaation kykyä johtaa muutoksia IT-projekteissa ja antaa ehdotuksia, miten tämä voidaan saavuttaa. Toimeksiantajana toimi globaalisti toimiva valmistavan teollisuuden yritys. Organisaation IT-henkilöstöllä on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa yksilöihin, mutta he voivat vaikuttaa siihen, miten projektit toteutetaan.
Teoreettinen viitekehys tarkastelee kirjallisuutta ja tutkimuksia liittyen organisaatiokulttuuriin ja muutosten lähteisiin. Se käsittelee kulttuurin ja sosiaalisten normien vaikutusta yksilön käyttäytymiseen ja miten yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat muutokseen reagoimiseen. Teoreettinen viitekehys käsittelee myös muutosjohtamisen malleja eri näkökulmista ja millaiset interventiot voivat auttaa käyttäytymisen muuttamisessa.
Tutkimuksen materiaali kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, joissa haastateltiin organisaation IT-henkilöstöä. Haastatteluteemat perustuivat teoreettisessa viitekehyksessä esiteltyihin muutosjohtamisen malleihin. Analyysi osoitti, että yrityksen IT-projektien muutosjohtamisprosesseissa on puutteita eikä muutoksen johtamisen kaikkia olennaisia osa-alueita välttämättä toteuteta projekteissa. Toteutustavat riippuivat pitkälti henkilön ja projektiryhmän omasta osaamisesta ja vaihtelivat eri projektien välillä. Suurimpina haasteina näkyivät puutteet muutoksenjohtamisen kannalta olennaisissa asioissa. Olennaiset asiat olivat muutoksen tarkoitus, selkeät vastuunjaot johtamisessa, dialogin mahdollisuus viestinnässä, koulutus sekä seurannan toteutus ja mittarit. Lisäksi vain harvat haastateltavat olivat saaneet koulutusta muutosjohtamisesta, mikä jättää osaamiseen aukkoja. Organisaation johdon ei myöskään koettu korostavan asian tärkeyttä.
Analyysin ja eri muutosjohtamismallien pohjalta ehdotetaan mallien yhdistelmää käytettäväksi IT-projekteissa perustuen niiden arviointiin ja hyödynnettävyyteen. Lisäksi ehdotetaan erilaisten yksilön käyttäytymiseen vaikuttavien interventioiden käyttöä uuden prosessin käyttöön ottamiseksi. Prosessin tarkempi toteutus ja mallin jalkauttaminen jää organisaation toteutettavaksi. Tuotokset koettiin organisaation toimesta potentiaalisesti hyödyllisiksi ja uusi prosessi voisi hyödyttää projektien onnistumisia.
Teoreettinen viitekehys tarkastelee kirjallisuutta ja tutkimuksia liittyen organisaatiokulttuuriin ja muutosten lähteisiin. Se käsittelee kulttuurin ja sosiaalisten normien vaikutusta yksilön käyttäytymiseen ja miten yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat muutokseen reagoimiseen. Teoreettinen viitekehys käsittelee myös muutosjohtamisen malleja eri näkökulmista ja millaiset interventiot voivat auttaa käyttäytymisen muuttamisessa.
Tutkimuksen materiaali kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, joissa haastateltiin organisaation IT-henkilöstöä. Haastatteluteemat perustuivat teoreettisessa viitekehyksessä esiteltyihin muutosjohtamisen malleihin. Analyysi osoitti, että yrityksen IT-projektien muutosjohtamisprosesseissa on puutteita eikä muutoksen johtamisen kaikkia olennaisia osa-alueita välttämättä toteuteta projekteissa. Toteutustavat riippuivat pitkälti henkilön ja projektiryhmän omasta osaamisesta ja vaihtelivat eri projektien välillä. Suurimpina haasteina näkyivät puutteet muutoksenjohtamisen kannalta olennaisissa asioissa. Olennaiset asiat olivat muutoksen tarkoitus, selkeät vastuunjaot johtamisessa, dialogin mahdollisuus viestinnässä, koulutus sekä seurannan toteutus ja mittarit. Lisäksi vain harvat haastateltavat olivat saaneet koulutusta muutosjohtamisesta, mikä jättää osaamiseen aukkoja. Organisaation johdon ei myöskään koettu korostavan asian tärkeyttä.
Analyysin ja eri muutosjohtamismallien pohjalta ehdotetaan mallien yhdistelmää käytettäväksi IT-projekteissa perustuen niiden arviointiin ja hyödynnettävyyteen. Lisäksi ehdotetaan erilaisten yksilön käyttäytymiseen vaikuttavien interventioiden käyttöä uuden prosessin käyttöön ottamiseksi. Prosessin tarkempi toteutus ja mallin jalkauttaminen jää organisaation toteutettavaksi. Tuotokset koettiin organisaation toimesta potentiaalisesti hyödyllisiksi ja uusi prosessi voisi hyödyttää projektien onnistumisia.