Psykososiaalisen kuormituksen hallinta asiantuntijatyössä
Näätänen, Krista (2025)
Näätänen, Krista
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060621211
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060621211
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli psykososiaalisen kuormituksen hallinta asiantuntijatyössä. Työn tavoitteena oli kartoittaa psykososiaalisen työkuormituksen nykytilaa kohdeorganisaatiossa sekä selvittää, millaisilla keinoilla työntekijät kokevat voivansa hallita työkuormitusta. Lisäksi tavoitteena oli tunnistaa kehittämiskohteita ja esittää konkreettisia ratkaisuja, jotka tukevat työyhteisön toimintatapojen uudistamista ja kuormituksen vähentämistä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui psykososiaalisesta kuormituksesta, psykososiaalisista kuormitustekijöistä, työn voimavaratekijöistä ja psykososiaalisen kuormituksen hallintakeinoista. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti tapaustutkimuksen lähestymistapaa hyödyntäen. Aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen ja henkilöstölle järjestetyn työpajan avulla. Kyselyllä selvitettiin, mitkä tekijät kuormittavat työntekijöitä eniten ja millaisia keinoja he itse käyttävät kuormituksen hallinnassa. Työpajassa tuotettiin kehittämisehdotuksia tunnistettuihin haasteisiin.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että merkittävimmät kuormitustekijät liittyivät kiireeseen, työn keskeytyksiin sekä ohjeistukseen ja tiedonkulkuun. Tärkeimmiksi hallintakeinoiksi nousivat töiden priorisointi, työn tauottaminen sekä riittävä lepo ja palautuminen vapaa-ajalla. Kehittämisehdotuksissa korostuivat työn tasaisempi jakaminen, työrauhan parantaminen sekä tiedonkulun ja ohjeistusten selkeyttäminen. Saatuja tutkimustuloksia tullaan hyödyntämään kohdeorganisaatiossa osana laajempaa kehittämisprosessia.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui psykososiaalisesta kuormituksesta, psykososiaalisista kuormitustekijöistä, työn voimavaratekijöistä ja psykososiaalisen kuormituksen hallintakeinoista. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti tapaustutkimuksen lähestymistapaa hyödyntäen. Aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen ja henkilöstölle järjestetyn työpajan avulla. Kyselyllä selvitettiin, mitkä tekijät kuormittavat työntekijöitä eniten ja millaisia keinoja he itse käyttävät kuormituksen hallinnassa. Työpajassa tuotettiin kehittämisehdotuksia tunnistettuihin haasteisiin.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että merkittävimmät kuormitustekijät liittyivät kiireeseen, työn keskeytyksiin sekä ohjeistukseen ja tiedonkulkuun. Tärkeimmiksi hallintakeinoiksi nousivat töiden priorisointi, työn tauottaminen sekä riittävä lepo ja palautuminen vapaa-ajalla. Kehittämisehdotuksissa korostuivat työn tasaisempi jakaminen, työrauhan parantaminen sekä tiedonkulun ja ohjeistusten selkeyttäminen. Saatuja tutkimustuloksia tullaan hyödyntämään kohdeorganisaatiossa osana laajempaa kehittämisprosessia.