Digitaalisen kaksosen toimivuus tiedonkeruussa ja tuotannon kehittämisessä
Naukkarinen, Samuli (2025)
Naukkarinen, Samuli
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060821544
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060821544
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli digitaalisen kaksosen hyödyntäminen anodisointilinjan simuloinnissa ja kehittämisessä. Työn toimeksiantajana on erikoistunut metallien pintakäsittelyyn. Työn tavoitteena oli selvittää, millaista tietoa pinnoitusprosessista voidaan saada digitaalisen kaksosen avulla ja miten tätä tietoa voidaan hyödyntää tuotannon kehittämisessä ja mitä konkreettisia kehitysehdotuksia voidaan esittää yritykselle.
Työssä hyödynnettiin tapaustutkimusmenetelmää, jossa toteutettiin kaksi simulointia tuotantoprosessin tarkasteluun. Simulointien avulla kerättiin tuotantodataa, analysoitiin eri työvaiheiden kuormituksia ja tunnistettiin pullonkauloja. Tuloksia verrattiin todelliseen tuotantoon ja niiden perusteella arvioitiin digitaalisen kaksosen tarkkuutta ja soveltuvuutta tuotannon kehittämiseen. Simuloinneissa havaittiin selkeitä ajallisia pullonkauloja sekä eroja tuotantoaikojen välillä. Lisäksi kartoitettiin digitaalisen kaksosen nykyisiä rajoitteita ja käyttöön liittyviä haasteita.
Työ osoitti, että digitaalinen kaksosella on merkittävää potentiaalia tuotannon analysoinnissa ja kehittämisessä. Lopuksi esitettiin konkreettisia kehitysehdotuksia, kuten ripustusaikojen mittaaminen, simulointidatan visualisointi, pullonkaulojen tehostaminen ja etäkäytön mahdollinen käyttöönotto.
Tässä opinnäytetyössä esitetyt tarkemmat kuvaukset, numeerinen data ja osa kuvista on sensuroitu toimeksiantajayrityksen liiketoimintasalaisuuksien suojaamiseksi.
Työssä hyödynnettiin tapaustutkimusmenetelmää, jossa toteutettiin kaksi simulointia tuotantoprosessin tarkasteluun. Simulointien avulla kerättiin tuotantodataa, analysoitiin eri työvaiheiden kuormituksia ja tunnistettiin pullonkauloja. Tuloksia verrattiin todelliseen tuotantoon ja niiden perusteella arvioitiin digitaalisen kaksosen tarkkuutta ja soveltuvuutta tuotannon kehittämiseen. Simuloinneissa havaittiin selkeitä ajallisia pullonkauloja sekä eroja tuotantoaikojen välillä. Lisäksi kartoitettiin digitaalisen kaksosen nykyisiä rajoitteita ja käyttöön liittyviä haasteita.
Työ osoitti, että digitaalinen kaksosella on merkittävää potentiaalia tuotannon analysoinnissa ja kehittämisessä. Lopuksi esitettiin konkreettisia kehitysehdotuksia, kuten ripustusaikojen mittaaminen, simulointidatan visualisointi, pullonkaulojen tehostaminen ja etäkäytön mahdollinen käyttöönotto.
Tässä opinnäytetyössä esitetyt tarkemmat kuvaukset, numeerinen data ja osa kuvista on sensuroitu toimeksiantajayrityksen liiketoimintasalaisuuksien suojaamiseksi.