Yliopistojen tilinpäätöksien henkilöstöindikaattoreiden nykytilan selvitys ja kehittäminen
Hämäläinen, Samuel (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060621163
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060621163
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona opetus- ja kulttuuriministeriölle. Työn tavoitteena oli selvittää yliopistojen tilinpäätösten henkilöstöindikaattoreiden nykytilaa. Lisäksi haluttiin selvittää, onko yliopistojen tilinpäätöksien henkilöstöraportoinnissa osuuksia, joita voisi lisätä opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulujen taloushallinnon koodistoon. Opinnäytetyön teoria osuus koostui monipuolisesti henkilöstöraportoinnista yleisesti, henkilöstötilinpäätöksistä, tilinpäätösten tunnusluvuista ja henkilöstön hyvinvoinnista.
Opinnäytetyön tutkimusaineisto koostui yliopistojen tilinpäätöksistä, joista poimittiin henkilöstöä kuvaavien tunnuslukujen osuudet yhtenäiseen taulukkomuotoon. Työn analysoinnissa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimusaineiston keräämisen, järjestämisen ja analysoimisen menetelmänä käytettiin dokumenttianalyysia. Aineistoa analysoitiin korkeakoulujen taloushallinnon koodistosta koostuvan analyysirungon avulla.
Työn tulokset osoittivat yliopistojen henkilöstöindikaattoreiden olevan ajan tasalla olevia ja niiden tuottavan monipuolista ja hyödyllistä tietoa. Tilinpäätöksien analysoinnin tuloksena huomattiin lähes kaikkien yliopistojen noudattavan opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeistusta pääpiirteittäin. Uusia henkilöstötunnuslukuja yliopistot eivät olleet lisänneet tilinpäätöksiin. Työajan seuranta ja henkilöstön vaihtuvuuden tunnuslukuja ehdotettiin lisätä seurattaviin tunnuslukuihin.
Suurin ongelma henkilöstöindikaattoreissa huomattiin olevan niiden raportointimuotojen eroavaisuuksissa. Raportointien eroavaisuuksien takia tunnuslukujen vertailu yliopistojen välillä oli hankalaa. Johtopäätöksenä olisi syytä luoda yhtenäinen ohjeistus henkilöstöindikaattoreiden raportoinnin muodosta. Yhtenäistä pohjaa voisi alkaa luomaan poimimalla korkeakoulujen nykyisistä tilinpäätöksistä parhaat palat ja muotoilla ne sopimaan niin ministeriön, kuin myös korkeakoulujen käyttötarkoituksia varten.
Opinnäytetyön tutkimusaineisto koostui yliopistojen tilinpäätöksistä, joista poimittiin henkilöstöä kuvaavien tunnuslukujen osuudet yhtenäiseen taulukkomuotoon. Työn analysoinnissa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimusaineiston keräämisen, järjestämisen ja analysoimisen menetelmänä käytettiin dokumenttianalyysia. Aineistoa analysoitiin korkeakoulujen taloushallinnon koodistosta koostuvan analyysirungon avulla.
Työn tulokset osoittivat yliopistojen henkilöstöindikaattoreiden olevan ajan tasalla olevia ja niiden tuottavan monipuolista ja hyödyllistä tietoa. Tilinpäätöksien analysoinnin tuloksena huomattiin lähes kaikkien yliopistojen noudattavan opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeistusta pääpiirteittäin. Uusia henkilöstötunnuslukuja yliopistot eivät olleet lisänneet tilinpäätöksiin. Työajan seuranta ja henkilöstön vaihtuvuuden tunnuslukuja ehdotettiin lisätä seurattaviin tunnuslukuihin.
Suurin ongelma henkilöstöindikaattoreissa huomattiin olevan niiden raportointimuotojen eroavaisuuksissa. Raportointien eroavaisuuksien takia tunnuslukujen vertailu yliopistojen välillä oli hankalaa. Johtopäätöksenä olisi syytä luoda yhtenäinen ohjeistus henkilöstöindikaattoreiden raportoinnin muodosta. Yhtenäistä pohjaa voisi alkaa luomaan poimimalla korkeakoulujen nykyisistä tilinpäätöksistä parhaat palat ja muotoilla ne sopimaan niin ministeriön, kuin myös korkeakoulujen käyttötarkoituksia varten.