Roy Haynesin komppaustyylierot levyllä Misterioso

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkin jazz-rumpali Roy Haynesin (1925–2024) komppaustyyliä levyllä Misterioso. Kyseessä on amerikkalaisen Thelonious Monk Quartetin elokuussa 1958 taltioima live-albumi. Tutkin Haynesin työskentelyä rumpalina kolmen kappaleen kautta, jotka ovat Evidence, Let’s Cool One ja In Walked Bud.

Tutkimusmenetelmänä käytän transkriptioita eli nuotinnoksia ja analysoin niistä Roy Haynesin soittotyyliä. Olen nuotintanut jokaisesta kappaleesta ensimmäisen teeman ja saksofonisoolon. Analysoin Haynesin komppaustyylien vaihtelua kappaleiden sisällä. Olen kiinnostunut erityisesti siitä, miten ride-komppaus ilmenee valitsemissani kolmessa kappaleessa ja mikä merkitys hemiola-ilmiöllä on Roy Haynesin soitossa. Komppauksella tarkoitetaan melodiainstrumentin tai laulajan tukemista rytmisin ja harmonisin keinoin.

Tutkimuskysymykset:

Miten Roy Haynesin komppaustyylit vaihtelevat Misterioso-levyllä kolmessa eri kappaleessa? Erityisesti:

a. Miten ride-komppaus niissä ilmenee? b. Mikä merkitys hemiola-ilmiöllä soitossa on?

Roy Haynesin komppauksen keskeiset piirteet voi tiivistää kolmeen elementtiin. 1) Haynesin soundille on ominaista ride-patternin kulmikkuus muihin rumpaleihin verrattuna. 2) Hemiola-efekti (3 vs. 2) kuuluu komppauksessa esim. virvelin ja bassorummun välisessä vuoropuhelussa sekä filleissä, joita hän käyttää taitteissa tai tahtiviivojen yli menevissä fraaseissa. 3) Rudimenttiratkaisut kuuluvat Roy Haynesille ominaisissa fraaseissa ja filleissä sekä joskus myös komppauksessa.

Roy Haynesin musiikilliseen perintöön tutustumisen tekee entistä ajankohtaisemmaksi se, että rumpalilegenda kuoli opinnäytetyötä laatiessani 99-vuotiaana 12. marraskuuta 2024.

In this study, I examine the comping style of jazz drummer Roy Haynes (1925–2024) on the album Misterioso. This is a live album recorded by the American Thelonious Monk Quartet in August 1958. I study Haynes' work as a drummer through three pieces: Evidence, Let's Cool One, and In Walked Bud.

As a research method, I use transcriptions, i.e., notations. I have transcribed the first theme and saxophone solo of each track. I analyze the variations in Haynes' comping styles within the tracks. I am particularly interested in how ride comping manifests in the three selected tracks and the significance of the hemiola phenomenon in Roy Haynes' playing. Comping refers to supporting a melody instrument or singer with rhythmic and harmonic means.

Research questions:

How do Roy Haynes' comping styles vary across three selected tracks on the Misterioso album? Specifically:

1. How does ride comping manifest in them? 2. What is the significance of the hemiola phenomenon in his playing?

The key features of Roy Haynes' comping include three elements. 1) Haynes' sound is characterized by the angularity of the ride pattern compared to other drummers. 2) The hemiola effect (3 vs. 2) is evident in the comping, for example, in the dialogue between the snare and bass drum, as well as in the fills he uses at the transitions or in phrases that go over bar lines. 3) Rudiment solutions are present in Roy Haynes' characteristic phrases and fills, and sometimes also in the comping.

Exploring Roy Haynes' musical legacy became even more timely as the legendary drummer passed away at the age of 99 on November 12, 2024, while I was working on this study.