Uuden palkkakäyttöjärjestelmän ohjeiden laatiminen : Peab Industri Oy
Rongonen, Karina (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061022075
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061022075
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia selkeät ja käyttäjälähtöiset käyttöohjeet uuden palkkakäyttöjärjestelmän käyttöönottoon Peab Industri Oy:lle. Työn tarkoituksena oli tukea henkilöstöä järjestelmämuutoksen aikana sekä varmistaa ohjeistuksen sujuva käyttöönotto osana yrityksen sisäisiä prosesseja. Hyötyjinä ovat erityisesti yrityksen tuotantokoordinaattorit, taloushallinnon henkilöstö ja esihenkilöt, jotka käyttävät järjestelmää päivittäin.
Kehittämistehtävänä oli suunnitella ja tuottaa ohjeistus, joka vastaa loppukäyttäjien tarpeisiin sekä sisältää selkeät, visuaalisesti havainnolliset ja helposti päivitettävät käyttöohjeet. Työssä tarkasteltiin, millaisia sisältöjä ja rakenteita käyttäjälähtöinen ohjeistus edellyttää, ja kuinka se voidaan kytkeä osaksi organisaation toimintaa.
Tietoperusta muodostui muun muassa käytettävyyden, ohjeistamisen ja strategisen kehittämisen teorioista. Lähteinä hyödynnettiin mm. Nielsenin (1993) käytettävyyden periaatteita, Martikaisen (2020) ohjeistuksen laatimiseen liittyvää käytännön tietoa sekä Forseliuksen (2013) näkökulmia tietojärjestelmien onnistuneesta käyttöönotosta. Lisäksi viitekehys tukeutui organisaatiomuutoksen (Lanning 2002) ja strategisen johtamisen (Kamensky 2004) malleihin.
Menetelmällisesti työ oli kehittämistyö, jossa yhdistyivät osallistuva havainnointi, sisäinen asiantuntijayhteistyö ja pilotoinnin kautta saadut havainnot. Ohjeistuksen sisältö ja rakenne muotoutuivat iteratiivisesti käyttäjäpalautteen pohjalta.
Työn keskeinen tulos oli valmis ohjeistus, joka liitettiin osaksi Peab Industri Oy:n sisäisiä prosesseja. Ohjeistus koostuu kirjallisista vaihekuvauksista sekä tarvittaessa videomuotoisista lisämateriaaleista. Lopputuote tukee käyttäjien itsenäistä työskentelyä ja vähentää perehdyttämisen tarvetta.
Ohjeistusta arvioitiin käytettävyyden, ymmärrettävyyden ja visuaalisen selkeyden näkökulmista. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että huolellisesti suunniteltu ja testattu ohjeistus parantaa järjestelmän käyttöönoton sujuvuutta ja vähentää käyttöönottoon liittyvää epävarmuutta.
Kehittämistehtävänä oli suunnitella ja tuottaa ohjeistus, joka vastaa loppukäyttäjien tarpeisiin sekä sisältää selkeät, visuaalisesti havainnolliset ja helposti päivitettävät käyttöohjeet. Työssä tarkasteltiin, millaisia sisältöjä ja rakenteita käyttäjälähtöinen ohjeistus edellyttää, ja kuinka se voidaan kytkeä osaksi organisaation toimintaa.
Tietoperusta muodostui muun muassa käytettävyyden, ohjeistamisen ja strategisen kehittämisen teorioista. Lähteinä hyödynnettiin mm. Nielsenin (1993) käytettävyyden periaatteita, Martikaisen (2020) ohjeistuksen laatimiseen liittyvää käytännön tietoa sekä Forseliuksen (2013) näkökulmia tietojärjestelmien onnistuneesta käyttöönotosta. Lisäksi viitekehys tukeutui organisaatiomuutoksen (Lanning 2002) ja strategisen johtamisen (Kamensky 2004) malleihin.
Menetelmällisesti työ oli kehittämistyö, jossa yhdistyivät osallistuva havainnointi, sisäinen asiantuntijayhteistyö ja pilotoinnin kautta saadut havainnot. Ohjeistuksen sisältö ja rakenne muotoutuivat iteratiivisesti käyttäjäpalautteen pohjalta.
Työn keskeinen tulos oli valmis ohjeistus, joka liitettiin osaksi Peab Industri Oy:n sisäisiä prosesseja. Ohjeistus koostuu kirjallisista vaihekuvauksista sekä tarvittaessa videomuotoisista lisämateriaaleista. Lopputuote tukee käyttäjien itsenäistä työskentelyä ja vähentää perehdyttämisen tarvetta.
Ohjeistusta arvioitiin käytettävyyden, ymmärrettävyyden ja visuaalisen selkeyden näkökulmista. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että huolellisesti suunniteltu ja testattu ohjeistus parantaa järjestelmän käyttöönoton sujuvuutta ja vähentää käyttöönottoon liittyvää epävarmuutta.