Mikroyrityksen vastuullisuussuunnitelma

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten mikroyrityksessä voidaan toteuttaa yritysvastuutyötä suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti. Työ sai alkunsa halusta integroida yritysvastuu osaksi perustettavan yrityksen arkea ja strategiaa toiminnan alusta alkaen. Yritysvastuun liiketoiminnallinen merkitys on korostunut viime vuosikymmeninä. Vastuullista toimintaa ja sidosryhmien kasvaviin odotuksiin vastaamista voidaan nykyisessä toimintaympäristössä pitää keskeisinä edellytyksinä liiketoiminnan menestykselle ja jatkuvuudelle.

Työ jakautui teoreettiseen viitekehykseen ja käytännön toteutukseen. Teoreettisessa osuudessa tarkasteltiin yritysvastuun kokonaisuutta, siihen liittyvää lainsäädäntöä, standardeja ja suosituksia. Erityistä huomiota kiinnitettiin pienten yritysten erityispiirteisiin, haasteisiin ja mahdollisuuksiin yritysvastuutyön toteuttamisessa ja kehittämisessä. Aineistona hyödynnettiin ajankohtaista kirjallisuutta, tutkimusraportteja, artikkeleita ja ohjeistuksia.

Toiminnallinen osuus toteutettiin aloittavalle sisustusalan mikroyritykselle, jonka liiketoimintakonseptin ytimessä on kestävään kehitykseen perustuvat ratkaisut. Toiminnallisessa osuudessa kartoitettiin kohdeyritykselle olennaiset vastuullisuustavoitteet, määriteltiin toimenpiteitä ja mittareita sekä peilattiin näitä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Pyrkimyksenä oli luoda käytännönläheinen ja muokattavissa oleva malli yritysvastuutyön suunnitteluun, joka tukee toimenpiteiden toteuttamista ja mittaamista mikroyrityksen resurssit ja realiteetit huomioiden.

Tuloksena syntyi yksinkertainen, taulukkomuotoinen suunnittelutyökalu, jonka yhteensopivuus yrityksen ydintoiminnan kanssa mahdollistaa yritysvastuun kehittämisen ilman merkittävää hallinnollista kuormaa. Työn pohjalta laadittiin myös tiivis, yhden sivun mittainen vastuullisuussuunnitelma, joka on hyödynnettävissä erilaisiin sidosryhmäviestinnän tarpeisiin.

Liiketoiminnan käynnistyttyä suunnitelmaa tulee tarkentaa todelliseen dataan, havaintoihin ja tarpeisiin perustuen. Suunnittelutyökalua voidaan ylläpitää ja kehittää jatkuvasti liiketoiminnan edetessä. Sekä työkalun että suunnitelman tarkastaminen ja päivittäminen kokonaisuudessaan säännöllisin väliajoin on suositeltavaa. Seuraavana kehitysaskeleena olisi luontevaa laatia viestintäsuunnitelma, jonka avulla varmistetaan vastuullisuusviestinnän läpinäkyvyys ja avoimuus.

Tulokset osoittavat, että selkeän, liiketoiminnan arkeen sidotun suunnitelman avulla yritysvastuutyötä voidaan toteuttaa mikroyrityksissä pitkäjänteisesti ja vaikuttavasti.