Kirjasto, taide ja kulttuuri Vaski-alueen kuntastrategioissa
Välimäki, Annina (2025)
Välimäki, Annina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061322894
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061322894
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten kirjastot, taide ja kulttuuri näkyvät Vaski-alueen kuntien kuntastrategioissa ja millaisia merkityksiä nämä käsitteet saavat. Vaski-kirjastokimpan alue käsittää kahdeksantoista varsinaissuomalaista kuntaa. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, huomioidaanko kirjastot, taide ja kulttuuri kunnallishallinnossa strategiatasolla ja jos, niin miten.
Opinnäytetyö on monimenetelmätutkimus, jossa on piirteitä tapaustutkimuksesta. Opinnäytetyön metodina käytetään diskurssianalyysia. Maininnat kirjastosta, taiteesta ja kulttuurista jakautuivat neljään eri diskurssiin. Hyvinvointidiskurssi oli näistä neljästä yleisin. Siinä kulttuurilla nähtiin olevan terveyttä ylläpitäviä ja edistäviä ominaisuuksia. Toiseksi yleisin oli brändidiskurssi, jossa kirjasto, taide ja kulttuuri nostivat kunnan pito- ja vetovoimaa. Kolmanneksi yleisin diskurssi oli vapaa-aikadiskurssi, jossa kulttuurin harrastaminen oli osa mielekästä vapaa-aikaa. Neljännessä diskurssissa, identiteettidiskurssissa, kulttuuri vahvisti ja rakensi kunnan identiteettiä.
Opinnäytetyössä selvisi, että kirjastot, kulttuuri ja taide eivät juurikaan näy Vaski-alueen kuntastrategioissa. Niissä, joissa näihin viitataan, on kirjastoille, kulttuurille ja taiteelle kuitenkin annettu merkittävä rooli.
Opinnäytetyö on monimenetelmätutkimus, jossa on piirteitä tapaustutkimuksesta. Opinnäytetyön metodina käytetään diskurssianalyysia. Maininnat kirjastosta, taiteesta ja kulttuurista jakautuivat neljään eri diskurssiin. Hyvinvointidiskurssi oli näistä neljästä yleisin. Siinä kulttuurilla nähtiin olevan terveyttä ylläpitäviä ja edistäviä ominaisuuksia. Toiseksi yleisin oli brändidiskurssi, jossa kirjasto, taide ja kulttuuri nostivat kunnan pito- ja vetovoimaa. Kolmanneksi yleisin diskurssi oli vapaa-aikadiskurssi, jossa kulttuurin harrastaminen oli osa mielekästä vapaa-aikaa. Neljännessä diskurssissa, identiteettidiskurssissa, kulttuuri vahvisti ja rakensi kunnan identiteettiä.
Opinnäytetyössä selvisi, että kirjastot, kulttuuri ja taide eivät juurikaan näy Vaski-alueen kuntastrategioissa. Niissä, joissa näihin viitataan, on kirjastoille, kulttuurille ja taiteelle kuitenkin annettu merkittävä rooli.