Ensihoidon pito- ja vetovoima vuonna 2035

Abstract

Hoitajapulan on todettu pahenevan vuosi vuodelta. Erityisiä haasteita kohdataan henkilöstön kouluttamisessa, työllistämisessä, työvoiman pysyvyydessä ja suorituskyvyn ylläpitämisessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa nuorten ensihoitajien pito- ja vetovoimatekijöistä, sekä selvittää mitkä asiat olivat merkittäviä ensihoidon pito- ja vetovoiman kasvattamisessa nyt ja tulevaisuudessa. Tavoitteena oli kerätyn tiedon avulla lisätä työnantajien ja työyhteisöjen ymmärrystä siitä, millä asioilla voidaan vaikuttaa ensihoidon pi-to- ja vetovoimaan.

Tutkimus toteutettiin modifioidulla Delfoi-menetelmällä, johon sisältyi haastattelu ja kysely. Tutkimukseen valittiin kymmenen osallistujaa seuraavilla kriteereillä: Suomessa ensihoitajaksi ammattikorkeakoulussa opiskeleva, ikä alle 25 vuotta, työkokemusta ensihoidosta enintään vuosi ja osallistujien tulee opiskella useissa eri ammattikorkeakouluissa.

Tutkijoiden tekemän rekrytointivideon yhteydenottojen perusteella tehtiin valinnat osallistujista. Ennen ensimmäistä kierrosta suoritettiin kirjallisuushaku ensihoidon pito- ja vetovoimaan liittyen. Ensimmäinen kierros toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna ja aineisto analysoitiin soveltaen induktiivista sisällönanalyysia. Tulosten perusteella luotiin toisen kierroksen kyselylomake.

Vuonna 2035 suomalainen ensihoito on kehittynyt kokonaisvaltaiseksi ja työntekijälähtöiseksi alaksi. Työntekijöiden hyvinvointi, osaaminen ja työelämän laatu ovat keskiössä. Uudet työntekijät kokevat mentoroinnin ja perehdytyksen kehittyneiksi ja yksilöllisiksi, tukien osaamista ja vähentäen stressiä.

Tutkimuksen mukaan ensihoidon houkuttelevuus ja työntekijöiden pysyvyys vuonna 2035 perustuvat useisiin tekijöihin. Ala tarjoaa vakautta ja mahdollisuuden kehittyä, eikä sen vetovoima enää perustu yksin kutsumukseen, vaan tietoisesti rakennettuihin rakenteisiin, joissa työntekijöiden tarpeet ja kokemukset huomioidaan.

The global nursing shortage continues to worsen annually, posing significant challenges in education, employment, workforce retention, and professional performance. This study aimed to investigate the factors influencing the retention and attractiveness of young paramedics, with the objective of identifying elements that could enhance the sustainability and appeal of prehospital emergency care. The findings are intended to support employers and work communities in strengthening their capacity to retain and attract professionals in this field.

A modified Delphi method was employed, comprising interviews and a survey. Ten participants were selected based on specific criteria: being under 25 years of age, studying to become a paramedic at a Finnish university of applied sciences, and having no more than one year of experience in prehospital emergency care. Recruitment was conducted via responses to a researcher-produced video. Prior to the first round, a literature review was undertaken, after which semi-structured interviews were conducted and analysed using inductive content analysis. These findings informed the design of a questionnaire used in the second round.

In 2035, Finnish emergency medical services (EMS) have evolved into a comprehensive and employee-centred sector, prioritising staff well-being, professional development, and work-life quality. New recruits experience advanced and tailored mentorship and onboarding programmes, facilitating smoother transitions and reducing stress. These initiatives support knowledge transfer and enhance job satisfaction.

In 2035, Finnish emergency medical services (EMS) have evolved into a comprehensive and employee-centred sector, prioritising staff well-being, professional development, and work-life quality. New recruits experience advanced and tailored mentorship and onboarding programmes, facilitating smoother transitions and reducing stress. These initiatives support knowledge transfer and enhance job satisfaction.