Lean johtaminen terveydenhuollossa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin lean johtamista suomalaisessa terveyskeskuksessa empiirisenä, monimenetelmäisenä tapaustutkimuksena. Tutkimuksen päätavoitteena oli tuottaa uutta tietoa lean.johtamisen omaksumisen tasosta, toiminnan jatkuvan parantamisen vaikutuksia työyhteisön toimivuuteen, sekä saavuttaa tietoa siitä, miten lean johtamisen tasoa voidaan kehittää. Tutkimus toteutettiin vuosien 2022–2023 välisenä aikana. Apuna toiminnan jatkuvassa parantamisessa toimi 14 koulutettua Lean agenttia. Kyselytutkimus kohdistui Lean johtamisen omaksumisen tason arviointiin yhdessä terveyskeskuksessa. Kyselytutkimuksen kohderyhmä oli terveyskeskuksen koko henkilöstö. Määrällinen aineisto (n=240) kerättiin vuosien 2022–2023 vaihteessa Lean toiminnan omaksumisen arviointia varten kehitetyllä, validoidulla mittarilla ja se analysoitiin tilastollisin menetelmin. Vastaajat arvioivat Lean johtamisen omaksumisen terveyskeskuksessa keskimäärin tasolle 2,97 asteikolla 1–5. Lean johtamisen omaksumisen taso arvioitiin 14 Lean johtamisen sisältöä kuvaavan osatekijän avulla, joista parhaiten toteutuivat ennakoiva suunnittelu johtajien- ja lähiesimiesten valmiudet, sekä arvovirtakuvaus. Heikkoimmin toteutuneet osatekijät olivat sisäinen laadunhallinta, tiimityö ja työn vakiointi. Vastaajista peräti 64,58 % ei kyennyt arvioimaan sisäisen laadun toteutumista organisaatiossa. Johtajat ja vanhimpaan ikäryhmään kuuluvat vastaajat arvioivat lean-johtamisen omaksumisen tason useimmiten muita vastaajia paremmaksi. Toimintatutkimus kohdistui terveyskeskus-toiminnan jatkuvaan parantamiseen Lean menetelmien avulla. Tutkimusstrategiana käytettiin osallistavaa toimintatutkimusta, ja kohderyhmä oli terveyskeskuksen koko henkilöstö. Laadullinen aineisto (n=230) koottiin vuoden 2022–2023. Tutkijan apuna olivat sairaanhoitopiirin kouluttamat 14 Lean agenttia, jotka tekivät haastatteluaja, sekä havainnointeja. He pitivät päiväkirjoja henkilöstön kanssa yhdessä ja erikseen toteutetun muutoksen reflektoinnista. Aineiston laadullisessa sisällönanalyysissa käytettiin teemoittelua. Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että toiminnan jatkuva parantaminen vaikutti pääasiassa myönteisesti moniammatillisen työyhteisön toimivuuteen. Vaikutukset kohdistuivat kaikkiin työyhteisön toimivuuden osatekijöihin ja yksikön perustehtävään. Toimintatutkimuksen aikana suunniteltiin, kuvattiin ja otettiin käyttöön viestinnän ja tiedon kuluntoimintamalli. ja vastuisiin sekä työyksikön yhteisiin pelisääntöihin. Tutkimus tuotti uutta tietoa lean johtamisen omaksumisen tasosta suomalaisessa terveyskeskuksessa ja toiminnan jatkuvan parantamisen vaikutuksista moniammatillisen työyhteisön toimivuuteen sekä sen konkreettisista tuloksista. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon johtamisen uudistamisessa, terveyskeskusorganisaatioiden työ- ja toimintaprosessien kehittämisessä ja terveydenhuollon moniammatillisten työyhteisöjen toimivuuden parantamisessa sekä alan koulutuksessa. Tutkimuksessa käytetty Lean johtamisen omaksumisen tason arviointimenetelmä soveltuu käytettäväksi myös muissa terveyskeskusorganisaatioissa ja niiden toiminnan kansallisessa vertailukehit-tämisessä.