Kohti kasvua - kaupalliset kehityshankkeet: case Muotolevy Oy
Merinen, Markus (2025)
Merinen, Markus
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025091824817
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025091824817
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Muotolevy Oy:n kaupallisia toimintoja ja varmistaa systemaattinen eteneminen yhtiön kasvua tukevissa hankkeissa vuoden 2025 jälkimmäisellä puoliskolla. Työ hyödyttää ensisijaisesti toimeksiantajaa, Muotolevy Oy:tä, tarjoamalla konkreettisista toiminnan kehittämistä.
Kehittämistehtävä koostui neljästä osa-alueesta: kaupallisen pelikirjan rakentaminen Revenue Operations -toimintamallin pohjalta, uuden palvelumallin ja tuoteryhmän kysynnän kasvattaminen, liiketoiminta-alueen erottautumistekijöiden tunnistaminen ja kehittäminen sekä showroom-tilan suunnittelu ja käyttöönotto.
Viitekehys rakentui asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittämistä ja kaupallista johtamista käsittelevästä kirjallisuudesta. Keskeisiä teemoja olivat Revenue Operations -malli, asiakasluokittelu ja hoitomallit, erottautumistekijät sekä asiakaspersooniin perustuva sisältöstrategia.
Menetelmällisesti työ toteutettiin päiväkirjaraportointina kahdeksan viikon ajalta. Menetelmä mahdollisti käytännön työtehtävien analysoinnin ja oman toiminnan reflektoinnin, mikä toi esiin sekä kehityshankkeiden etenemisen että henkilökohtaisen työn ja roolin muutokset.
Keskeisiä tuloksia olivat showroom-hankkeen onnistunut toteutus, uuden palvelumallin kysynnän lisääminen sekä organisaatiomuutoksen valmistelu, joka selkeytti kirjoittajan roolia ja mahdollisti tehokkaamman ajankäytön. Kaupallisen pelikirjan osalta luotiin perusrakenne ja toimintamalli hankkeen jatkokehitykselle.
Tulosten arvioinnissa korostui päiväkirjamaisen menetelmän hyödyllisyys oman työn kehittämisessä. Reflektointi auttoi tunnistamaan oman vastuualueen laajuuden, oman rajallisuuden ja rohkaisi organisoitumaan uudella tavalla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kaupallisen toiminnan kehittäminen vaatii vahvempaa keskittymistä strategisiin liiketoiminta-alueisiin. Kehittämisehdotuksina esitetään Revenue Operations -mallin jatkokehitystä ja käyttöönottoa, asiakaskohtaamisten syventämistä sekä jatkuvan reflektoivan työotteen hyödyntämistä johtamisessa.
Kehittämistehtävä koostui neljästä osa-alueesta: kaupallisen pelikirjan rakentaminen Revenue Operations -toimintamallin pohjalta, uuden palvelumallin ja tuoteryhmän kysynnän kasvattaminen, liiketoiminta-alueen erottautumistekijöiden tunnistaminen ja kehittäminen sekä showroom-tilan suunnittelu ja käyttöönotto.
Viitekehys rakentui asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittämistä ja kaupallista johtamista käsittelevästä kirjallisuudesta. Keskeisiä teemoja olivat Revenue Operations -malli, asiakasluokittelu ja hoitomallit, erottautumistekijät sekä asiakaspersooniin perustuva sisältöstrategia.
Menetelmällisesti työ toteutettiin päiväkirjaraportointina kahdeksan viikon ajalta. Menetelmä mahdollisti käytännön työtehtävien analysoinnin ja oman toiminnan reflektoinnin, mikä toi esiin sekä kehityshankkeiden etenemisen että henkilökohtaisen työn ja roolin muutokset.
Keskeisiä tuloksia olivat showroom-hankkeen onnistunut toteutus, uuden palvelumallin kysynnän lisääminen sekä organisaatiomuutoksen valmistelu, joka selkeytti kirjoittajan roolia ja mahdollisti tehokkaamman ajankäytön. Kaupallisen pelikirjan osalta luotiin perusrakenne ja toimintamalli hankkeen jatkokehitykselle.
Tulosten arvioinnissa korostui päiväkirjamaisen menetelmän hyödyllisyys oman työn kehittämisessä. Reflektointi auttoi tunnistamaan oman vastuualueen laajuuden, oman rajallisuuden ja rohkaisi organisoitumaan uudella tavalla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kaupallisen toiminnan kehittäminen vaatii vahvempaa keskittymistä strategisiin liiketoiminta-alueisiin. Kehittämisehdotuksina esitetään Revenue Operations -mallin jatkokehitystä ja käyttöönottoa, asiakaskohtaamisten syventämistä sekä jatkuvan reflektoivan työotteen hyödyntämistä johtamisessa.