Developing key performance indicators : case study on a food factory
Selin, Jukka (2025)
Selin, Jukka
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025092224945
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025092224945
Tiivistelmä
Suorituskyvyn mittaaminen on tärkeä osa minkä tahansa valmistavan yrityksen toimintaa erityisesti tämä koskee elintarviketeollisuutta. Tämä opinnäytetyö keskittyy tapaustutkimukseen hiljattain hankitusta suomalaisesta siipikarjateollisuuden tehtaasta ja sen suorituskykymittareista (KPI:t).
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa yhdistettiin teoreettinen kirjallisuuskatsaus ja puolistrukturoidut haastattelut avainhenkilöiden kanssa. Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin suorituskyvyn mittaamisen viitekehyksiä, kuten Kaplanin ja Nortonin Balanced scorecardia, Lynchin ja Crossin Performance pyramidia, Neelyn ja Adamsin Performance prismiä sekä Parmenterin Winning KPI -metodologiaa.
Opinnäytetyössä tunnistettiin sekä haasteita että mahdollisuuksia KPI-järjestelmän kehittämisessä erityisesti elintarviketeollisuuden kontekstissa, jossa pilaantuvuus ja elintarviketurvallisuus vaativat nopeita ja tarkasti kohdennettuja mittareita. Nykyinen mittausjärjestelmä todettiin toiminnallisesti riittäväksi, mutta luonteeltaan reaktiiviseksi. Rajoittunut strateginen yhteys KPI-mittareiden ja yrityksen tavoitteiden välillä nähtiin puutteena. Haastatteluissa muodostui yksimielisyys siitä, että kriittisimpiä KPI-mittareita seurattiin aktiivisesti. Näihin kuuluivat mm. saannot, tehokkuus ja kustannuksiin liittyvät mittarit. Päätöksenteon aktiivisuus näiden mittareiden pohjalta koettiin positiivisena asiana. Eroja havaittiin kuitenkin mittareiden selkeydessä, seurantatiheydessä ja niiden integroitumisessa eri organisaatiotasoille.
Lyhyen aikavälin ratkaisuksi opinnäytetyö suosittelee Neelyn Operatin Principle formin käyttöönottoa läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden parantamiseksi. Pitkällä aikavälillä ehdotetaan soveltuvan suorituskyvyn mittaamisen viitekehyksen, kuten Balanced scorecardin, käyttöönottoa KPI-mittareiden ja yritysstrategian yhdistämiseksi.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa yhdistettiin teoreettinen kirjallisuuskatsaus ja puolistrukturoidut haastattelut avainhenkilöiden kanssa. Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin suorituskyvyn mittaamisen viitekehyksiä, kuten Kaplanin ja Nortonin Balanced scorecardia, Lynchin ja Crossin Performance pyramidia, Neelyn ja Adamsin Performance prismiä sekä Parmenterin Winning KPI -metodologiaa.
Opinnäytetyössä tunnistettiin sekä haasteita että mahdollisuuksia KPI-järjestelmän kehittämisessä erityisesti elintarviketeollisuuden kontekstissa, jossa pilaantuvuus ja elintarviketurvallisuus vaativat nopeita ja tarkasti kohdennettuja mittareita. Nykyinen mittausjärjestelmä todettiin toiminnallisesti riittäväksi, mutta luonteeltaan reaktiiviseksi. Rajoittunut strateginen yhteys KPI-mittareiden ja yrityksen tavoitteiden välillä nähtiin puutteena. Haastatteluissa muodostui yksimielisyys siitä, että kriittisimpiä KPI-mittareita seurattiin aktiivisesti. Näihin kuuluivat mm. saannot, tehokkuus ja kustannuksiin liittyvät mittarit. Päätöksenteon aktiivisuus näiden mittareiden pohjalta koettiin positiivisena asiana. Eroja havaittiin kuitenkin mittareiden selkeydessä, seurantatiheydessä ja niiden integroitumisessa eri organisaatiotasoille.
Lyhyen aikavälin ratkaisuksi opinnäytetyö suosittelee Neelyn Operatin Principle formin käyttöönottoa läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden parantamiseksi. Pitkällä aikavälillä ehdotetaan soveltuvan suorituskyvyn mittaamisen viitekehyksen, kuten Balanced scorecardin, käyttöönottoa KPI-mittareiden ja yritysstrategian yhdistämiseksi.