Kriisinhallinta Suomessa yhteiskunnallisissa häiriötilanteissa : energiakriisit
Liittola, Santeri (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100725679
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100725679
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Suomessa on varauduttu energiakriiseihin ja millaisia haavoittuvuuksia sekä riskejä varautumisessa on tunnistettu. Työ toteutettiin kuvailevana kartoittavana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyöllä ei ollut toimeksiantajaa.
Tavoitteena oli analysoida vuoden 2022 energiakriisin kokemuksia ja tarkastella energiaturvallisuutta kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Tietoperusta muodostui energiaturvallisuutta ja huoltovarmuuden kehitystä käsittelevistä julkaisuista, lainsäädännöstä sekä ajankohtaisista raporteista. Menetelmänä käytettiin laadullista analyysiä kirjallisista lähteistä.
Tulosten perusteella Suomen energiaturvallisuus rakentuu monitasoisesta varautumisesta, johon kuuluvat huoltovarmuusvarastot, kotimaisen sähköntuotannon kehittäminen ja kansainvälinen yhteistyö. Vuoden 2022 kriisi toi kuitenkin esiin haavoittuvuuksia, kuten riippuvuuden yksittäisistä suurhankkeista ja rajallisen varmuusvarastokapasiteetin. Kuntien resurssit sekä väestön omatoiminen varautuminen osoittautuivat tärkeiksi tekijöiksi kriisin hallinnassa.
Johtopäätöksenä todettiin, että Suomen varautumisen taso oli kansainvälisesti vahva, mutta jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Kehittämisehdotuksina voitiin löytää hajautetun energiatuotannon lisäämistä, kuntien tukemista sekä kriisiviestinnän ja harjoitustoiminnan vahvistamista.
Tavoitteena oli analysoida vuoden 2022 energiakriisin kokemuksia ja tarkastella energiaturvallisuutta kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Tietoperusta muodostui energiaturvallisuutta ja huoltovarmuuden kehitystä käsittelevistä julkaisuista, lainsäädännöstä sekä ajankohtaisista raporteista. Menetelmänä käytettiin laadullista analyysiä kirjallisista lähteistä.
Tulosten perusteella Suomen energiaturvallisuus rakentuu monitasoisesta varautumisesta, johon kuuluvat huoltovarmuusvarastot, kotimaisen sähköntuotannon kehittäminen ja kansainvälinen yhteistyö. Vuoden 2022 kriisi toi kuitenkin esiin haavoittuvuuksia, kuten riippuvuuden yksittäisistä suurhankkeista ja rajallisen varmuusvarastokapasiteetin. Kuntien resurssit sekä väestön omatoiminen varautuminen osoittautuivat tärkeiksi tekijöiksi kriisin hallinnassa.
Johtopäätöksenä todettiin, että Suomen varautumisen taso oli kansainvälisesti vahva, mutta jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Kehittämisehdotuksina voitiin löytää hajautetun energiatuotannon lisäämistä, kuntien tukemista sekä kriisiviestinnän ja harjoitustoiminnan vahvistamista.