Tyypin 1 diabetes alle kouluikäisellä : opas varhaiskasvatuksen henkilökunnalle
Rossi, Anni; Sellak, Sophia (2025)
Rossi, Anni
Sellak, Sophia
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102026223
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102026223
Tiivistelmä
Tyypin 1 diabetes alle kouluikäisellä lapsella vaatii jatkuvaa seurantaa ja huolellista hoitoa myös varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia selkeä ja käytännönläheinen opas varhaiskasvatuksen henkilöstölle tyypin 1 diabeteksen hoidon tueksi. Tavoitteena oli vahvistaa varhaiskasvatuksen ammattilaisten osaamista diabeteksen hoidossa, seurannassa ja terveyden edistämisessä varhaiskasvatusympäristössä.
Oppaan kehittämiseksi tutustuttiin aihetta käsittelevään kirjallisuuteen sekä aiempiin selvityksiin ja tutkimuksiin, joissa tarkasteltiin varhaiskasvatuksen roolia diabetesta sairastavien lasten tukemisessa. Aihetta käsittelevän kirjallisuuden perusteella on viitteitä siitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstö saattaa kokea epävarmuutta diabeteksen seurantaan liittyvissä tehtävissä ja arvioi osaamisensa toisinaan riittämättömäksi. Kansainvälisissä lähteissä on lisäksi tuotu esiin koulutuksen ja selkeän ohjeistuksen puute.
Toiminnallisessa opinnäytetyössä hyödynnettiin kirjallisuuden lisäksi myös yhteistyökumppaneiden kanssa käytyjä keskusteluja, joiden kautta saatiin näkemyksiä varhaiskasvatuksen arjen käytännöistä ja haasteista. Oppaaseen koottiin konkreettisia ohjeita diabeteksen seurantaan, terveyden edistämiseen ja arjen käytännön tilanteiden hallintaan. Keskustelujen perusteella opas vaikutti olevan hyödyllinen ja tarpeellinen. Yhteistyökumppanit kokivat oppaan tukevan henkilöstön osaamista ja lisäävän varmuutta diabetesta sairastavien lasten hoidossa.
Opinnäytetyön tuotoksena laadittua opasta arvioitiin kyselylomakkeen avulla. Saatujen vastausten perusteella oppaan ulkoasu koettiin miellyttäväksi ja visuaalisesti toimivaksi, sisältö riittäväksi sekä kuvat oppimista tukeviksi. Tekstit arvioitiin selkeiksi ja helposti ymmärrettäviksi. Oppaan todettiin vastaavan hyvin kohderyhmän tarpeita ja sitä pidettiin hyödyllisenä materiaalina, jota voidaan tulevaisuudessa hyödyntää varhaiskasvatuksessa tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten hoidossa. Kyselyyn vastanneet kokivat saaneensa riittävästi tietoa eikä lisätiedolle koettu olevan tarvetta. Tulosten perusteella opas oli yhteistyötaholle riittävä ja hyödyllinen kokonaisuus.
Jatkokehittämisenä ehdotetaan henkilöstön koulutuksen ja ohjeistuksen vahvistamista osana diabeteksen hoitoa varhaiskasvatuksessa. Kehittämisehdotuksiin kuuluvat koulutuksen lisääminen, selkeiden toimintamallien käyttöönotto sekä oppaan jalkauttaminen osaksi varhaiskasvatuksen arkea. Näin voidaan tukea sekä lasten turvallisuutta että heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan.
Oppaan kehittämiseksi tutustuttiin aihetta käsittelevään kirjallisuuteen sekä aiempiin selvityksiin ja tutkimuksiin, joissa tarkasteltiin varhaiskasvatuksen roolia diabetesta sairastavien lasten tukemisessa. Aihetta käsittelevän kirjallisuuden perusteella on viitteitä siitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstö saattaa kokea epävarmuutta diabeteksen seurantaan liittyvissä tehtävissä ja arvioi osaamisensa toisinaan riittämättömäksi. Kansainvälisissä lähteissä on lisäksi tuotu esiin koulutuksen ja selkeän ohjeistuksen puute.
Toiminnallisessa opinnäytetyössä hyödynnettiin kirjallisuuden lisäksi myös yhteistyökumppaneiden kanssa käytyjä keskusteluja, joiden kautta saatiin näkemyksiä varhaiskasvatuksen arjen käytännöistä ja haasteista. Oppaaseen koottiin konkreettisia ohjeita diabeteksen seurantaan, terveyden edistämiseen ja arjen käytännön tilanteiden hallintaan. Keskustelujen perusteella opas vaikutti olevan hyödyllinen ja tarpeellinen. Yhteistyökumppanit kokivat oppaan tukevan henkilöstön osaamista ja lisäävän varmuutta diabetesta sairastavien lasten hoidossa.
Opinnäytetyön tuotoksena laadittua opasta arvioitiin kyselylomakkeen avulla. Saatujen vastausten perusteella oppaan ulkoasu koettiin miellyttäväksi ja visuaalisesti toimivaksi, sisältö riittäväksi sekä kuvat oppimista tukeviksi. Tekstit arvioitiin selkeiksi ja helposti ymmärrettäviksi. Oppaan todettiin vastaavan hyvin kohderyhmän tarpeita ja sitä pidettiin hyödyllisenä materiaalina, jota voidaan tulevaisuudessa hyödyntää varhaiskasvatuksessa tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten hoidossa. Kyselyyn vastanneet kokivat saaneensa riittävästi tietoa eikä lisätiedolle koettu olevan tarvetta. Tulosten perusteella opas oli yhteistyötaholle riittävä ja hyödyllinen kokonaisuus.
Jatkokehittämisenä ehdotetaan henkilöstön koulutuksen ja ohjeistuksen vahvistamista osana diabeteksen hoitoa varhaiskasvatuksessa. Kehittämisehdotuksiin kuuluvat koulutuksen lisääminen, selkeiden toimintamallien käyttöönotto sekä oppaan jalkauttaminen osaksi varhaiskasvatuksen arkea. Näin voidaan tukea sekä lasten turvallisuutta että heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan.