Laitehuollon tuotannonohjauksen optimointi

Abstract

Tämän insinöörityön tavoitteena oli tutkia ja kehittää Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen Järjestelmäkeskuksen Ilmajärjestelmäosastoon kuuluvan Koulutuskonesektorin Hawk-lentokaluston laitehuollon tuotannonohjausta. Työn lähtökohtana oli havainto haasteista nykyisessä laitehuoltokierrossa, jossa huollettuja palveluskelpoisia laitteita on liikaa suhteessa lentävän kaluston määrään. Tämä on johtanut laitteiden liialliseen varastomäärään, pääoman sitoutumiseen ja riskiin laitteiden vanhenemisesta varastoon, mikä on vastoin lean-periaatteiden mukaista tehokasta toimintaa. Tutkimusongelmana oli selvittää, miten tuotannonohjausta voidaan kehittää siten, että huoltotoiminta vastaisi todellista tarvetta ja liikavaraston syntyminen estetään.

Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä. Työn teoreettinen viitekehys rakentui tuotannon- ja toiminnanohjauksen, lean-johtamisfilosofian, benchmarking vertailuanalyysin sekä varastonhallinnan teorioiden ympärille, syventyen erityisesti hukkatyyppeihin, imuohjaukseen ja jatkuvan parantamisen malleihin. Menetelminä käytettiin nykytila-analyysiä, joka pohjautui toimeksiantajan toiminnanohjausjärjestelmä LTJ:n dataan ja raportteihin, sekä laadullista tutkimusta, kuten strategisen yhteistyökumppani Patrian haastattelupalaverin järjestäminen prosessin pullonkaulojen ja kehityskohteiden tunnistamiseksi.

Työn tuloksena esitetään malli laitehuollon tuotannonohjauksen optimoimiseksi. Keskeisin tulos oli imuohjaukseen perustuva kontrolliprosessi, jossa huoltotyö käynnistetään todellisen tarpeen, ei pelkän vikaantuneiden osien saatavuuden perusteella. Työssä laadittiin systemaattinen strategia olemassa olevan liikavaraston analysoimiseksi ja hallituksi poistamiseksi. Tuloksissa esitettiin myös, miten toiminnanohjausjärjestelmä LTJ:ää voitaisiin hyödyntää tehokkaammin proaktiivisilla hälytyksillä ja paremmalla raportoinnilla.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että nykyinen työntöohjaus -periaatteella toimiva ohjausmali on tehottomuuden ja liikasaldon merkittävin juurisyy. Työssä esitetty imuohjaukseen ja selkeisiin kontrollirajoihin perustuva malli tarjoaa toimeksiantajalle konkreettiset ja teoreettisesti perustellut keinot resurssien käytön tehostamiseen, kustannussäästöjen saavuttamiseen ja operatiivisten riskien pienentämiseen laadun ja palvelukyvyn kärsimättä. Työn tulokset ovat hyödynnettävissä toimeksiantajan toiminnan kehittämisessä ja ne tarjoavat pohjan jatkuvan parantamisen kulttuurin luomiselle.