Uuden työntekijän perehdytys
Kokkonen, Tuomas (2025)
Kokkonen, Tuomas
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111828525
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111828525
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli laatia toimeksiantajalle selkeä ja käytännönläheinen perehdytyssuunnitelma uuden työntekijän tueksi. Lisäksi tarkastella perehdytysprosessia osana organisaation toimintaa ja selvittää, millaisia kokemuksia työntekijöillä on perehdyttämisestä. Työn taustalla on ajatus siitä, että laadukas perehdytys tukee työntekijän oppimista ja sitoutumista sekä edistää organisaation tavoitteiden saavuttamista. Perehdytyksen merkitys korostuu erityisesti
työntekijän työuran alkuvaiheessa, jolloin sen avulla luodaan pohja tuottavalle ja
turvalliselle työskentelylle.
Tietoperusta rakentuu kirjallisuuteen ja lainsäädäntöön, jotka käsittelevät perehdyttämisen tavoitteita, prosessia, menetelmiä ja hyötyjä. Teoreettinen viitekehys
perustuu erityisesti Eklundin (2018), Viitalan (2021) ja Kupias & Peltolan (2009)
näkemyksiin perehdytyksen johtamisesta ja kehittämisestä. Lainsäädännöllinen
osuus painottaa työnantajan vastuuta perehdytyksen järjestämisestä ja työntekijän turvallisuuden varmistamisesta.
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineisto kerättiin asiantuntijahaastattelun ja kyselyn avulla. Haastattelussa selvitettiin organisaation perehdytyksestä vastaavan palvelupäällikön näkemyksiä perehdytysprosessista, sen tavoitteista ja haasteista. Kyselyllä kartoitettiin kuuden työntekijän omia kokemuksia
perehdytyksestä eri työpaikoissa.
Tulosten mukaan perehdytys koetaan organisaatiossa merkittäväksi osaksi työntekijän työuran alkua. Perehdytyksen tavoitteena on tukea työntekijän oppimista,
sitoutumista ja työhyvinvointia. Haastattelun ja kyselyn perusteella hyvä perehdytys on suunnitelmallinen, vaiheittainen ja yksilöllisesti toteutettu prosessi, jossa
korostuvat vuorovaikutus, palaute ja luottamuksellinen ilmapiiri. Huonosti toteutettu perehdytys sen sijaan aiheuttaa epävarmuutta, kuormitusta ja voi johtaa
työntekijän ennenaikaisen lähtöön. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että perehdytys ei ole kertaluonteinen tapahtuma, vaan jatkuva oppimisprosessi, joka
tukee sekä työntekijän, että organisaation kehittymistä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että onnistunut perehdytys on organisaation
strateginen investointi, joka edistää työntekijöiden osaamista ja pitkäaikaista sitoutumista. Työn perusteella ehdotetaan, että organisaatiot kehittävät perehdytyksestään entistä suunnitelmallisemman ja yksilöllisemmän prosessin, jossa
hyödynnetään monipuolisia menetelmiä ja digitaalista oppimista työn ja työyhteisön tukena.
työntekijän työuran alkuvaiheessa, jolloin sen avulla luodaan pohja tuottavalle ja
turvalliselle työskentelylle.
Tietoperusta rakentuu kirjallisuuteen ja lainsäädäntöön, jotka käsittelevät perehdyttämisen tavoitteita, prosessia, menetelmiä ja hyötyjä. Teoreettinen viitekehys
perustuu erityisesti Eklundin (2018), Viitalan (2021) ja Kupias & Peltolan (2009)
näkemyksiin perehdytyksen johtamisesta ja kehittämisestä. Lainsäädännöllinen
osuus painottaa työnantajan vastuuta perehdytyksen järjestämisestä ja työntekijän turvallisuuden varmistamisesta.
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineisto kerättiin asiantuntijahaastattelun ja kyselyn avulla. Haastattelussa selvitettiin organisaation perehdytyksestä vastaavan palvelupäällikön näkemyksiä perehdytysprosessista, sen tavoitteista ja haasteista. Kyselyllä kartoitettiin kuuden työntekijän omia kokemuksia
perehdytyksestä eri työpaikoissa.
Tulosten mukaan perehdytys koetaan organisaatiossa merkittäväksi osaksi työntekijän työuran alkua. Perehdytyksen tavoitteena on tukea työntekijän oppimista,
sitoutumista ja työhyvinvointia. Haastattelun ja kyselyn perusteella hyvä perehdytys on suunnitelmallinen, vaiheittainen ja yksilöllisesti toteutettu prosessi, jossa
korostuvat vuorovaikutus, palaute ja luottamuksellinen ilmapiiri. Huonosti toteutettu perehdytys sen sijaan aiheuttaa epävarmuutta, kuormitusta ja voi johtaa
työntekijän ennenaikaisen lähtöön. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että perehdytys ei ole kertaluonteinen tapahtuma, vaan jatkuva oppimisprosessi, joka
tukee sekä työntekijän, että organisaation kehittymistä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että onnistunut perehdytys on organisaation
strateginen investointi, joka edistää työntekijöiden osaamista ja pitkäaikaista sitoutumista. Työn perusteella ehdotetaan, että organisaatiot kehittävät perehdytyksestään entistä suunnitelmallisemman ja yksilöllisemmän prosessin, jossa
hyödynnetään monipuolisia menetelmiä ja digitaalista oppimista työn ja työyhteisön tukena.