Ilmanvaihdon äänen häiritsevyys riippuu paitsi sen voimakkuudesta myös spektrimuodosta
Kuusinen, Antti; Hongisto, Valtteri (2024)
Kuusinen, Antti
Hongisto, Valtteri
Editoija
Ahola, Mervi
Merikari, Anna
Siy sisäilmatieto oy
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251128112615
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251128112615
Tiivistelmä
Ilmanvaihdon ääni on tasaista kohinaa, jonka pääominaisuudet ovat A-painotettukeskiäänitaso LAeq ja spektrimuoto. Keskiäänitasoltaan samanarvoiset äänet voivat olla hyvin erilaisia häiritsevyydeltään, jos niiden spektrimuodot eroavat. Tonaalisen ja impulssimaisen melun tuoma lisähäiritsevyys huomioidaan jo Suomen lainsäädännössä lisäämällä korjaustermi eli sanktio mitattuun LAeq arvoon. Tavoitteenamme oli selvittää, edellyttääkö spektrimuoto häiritsevyyssanktiointia. Toteutimme laboratoriokokeen, johon osallistui 40 tutkittavaa. Jokainen arvioi 75 äänen häiritsevyyden. Kohinat, joissa oli suhteessa enemmän energiaa korkeilla taajuuksilla, arvioitiin häiritsevimmiksi, ja ne saivat myös suuria, jopa 10 desibelin sanktioarvoja. Ilmanvaihtoäänen häiritsevyyden arvioinnissa keskiäänitasoa tulisi korjata spektrimuotoon perustuvalla sanktiolla.
