Palkkatasa-arvo Suomessa ja palkka-avoimuusdirektiivin vaikutukset sen käytännön toteutumiseen

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa Suomessa ennen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2023/970 voimaantuloa. Direktiivi säätää miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla (jäljempänä ”palkka-avoimuusdirektiivi”, ”direktiivi”). Jäsenmaiden on saatettava kyseinen direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä 7.6.2026 mennessä. Suomen hallitus on linjannut hallitusohjelmassa direktiivin käyttöönoton tapahtuvan minimisäännösten mukaisesti ja sosiaali- ja terveysministeriön asettama kolmikantainen työryhmä (jäljempänä ”työryhmä”) on laatinut esityksen, jossa käydään läpi direktiivin kansallinen täytäntöönpano. Opinnäytetyössä tarkasteltiin työryhmän esitysluonnoksen mukaista käytännön toteutusta ja sen puitteissa tapahtuvan palkkatasa-arvon kehittymismahdollisuuksia Suomessa.

Opinnäytetyön tutkimus- ja kehittämismenetelmänä käytettiin lainoppia eli olemassa olevan oikeuden ja normien kautta tapahtuvaa tutkimus- ja tarkastelutyötä suhteessa direktiivin minimisäännöksiin. Lainoppi pyrkii selvittämään, mikä on oikeusjärjestyksen mukainen tavoiteltava oikeustila. Viitekehyksenä työlle oli EU-oikeus, kansallinen lainsäädäntö sekä naisten ja miesten välisen palkkatasa-arvon eri tilastot. Opinnäytetyö pyrkii selventämään juridiset perusteet naisten ja miesten väliselle palkkatasa-arvolle ja sen kehittämiselle.

Opinnäytetyö tarjoaa kattavan analyysin palkkatasa-arvosta sekä tarkastelee palkka-avoimuusdirektiivin asettamia vaatimuksia kansallisen lainsäädännön kautta. Se tarjoaa kaiken kokoisille organisaatioille kattavan yhteenvedon ja tietopohjan palkka-avoimuusdirektiivistä sekä palkkatasa-arvon kehittämisestä, jota nämä voivat hyödyntää valmistautuessaan direktiivin tuomiin muutoksiin.

Palkka-avoimuusdirektiivi vastaa moneen, aiemmin tunnistettuun palkkatasa-arvon haasteeseen lisäämällä läpinäkyvyyttä, tuomalla tarkennusta määrittelyihin ja kriteereihin sekä vahvistamalla työntekijöiden tiedonsaanti- ja oikeusturvakeinoja. Kansallinen liikkumatila tuo paitsi otolliset olosuhteet jäsenmaiden sitouttamiseksi yhteiseurooppalaiseen sääntelyn, myös Suomen hallituksen minimisoveltamisen myötä riskin soveltamisalan kapeudesta, kansallisten soveltamisohjeiden puutteesta sekä sanktioiden hajanaisuudesta, mitkä voivat heikentää direktiivin vaikuttavuutta Suomessa ja yhtenäisyyttä EU-tasolla.

The aim of this thesis was to examine gender pay equality between women and men in Finland prior to the entry into force of Directive (EU) 2023/970 of the European Parliament and of the Council. The Directive strengthens the application of the principle of equal pay between women and men through pay transparency and enforcement mechanisms (hereinafter “Pay Transparency Directive”, “Directive”). The EU member States must transpose this Directive into national legislation by 7 June 2026. The Government of Finland has stated in its Government Programme that the Directive will be implemented in accordance with the minimum requirements. A tripartite working group (hereinafter “Working Group”) set up by the Ministry of Social Affairs and Health has prepared a proposal outlining the national implementation of the Directive. The thesis examined the practical application in accordance with the draft proposal of the Working Group and the potential for pay equality development in Finland within that framework.

The research and development method applied in this thesis was legal dogmatics i.e. research and analysis conducted through existing law and norms in relation to the Directive’s minimum provisions. Legal dogmatics seeks to determine what is the desirable legal state according to the legal system. The framework for the thesis consisted of EU law, national legislation, and various statistics on gender pay equality in Finland. The thesis aims to clarify the legal foundations for gender pay equality and its development.

The thesis provides a comprehensive analysis of pay equality and examines the requirements set by the Pay Transparency Directive through the lens of national legislation. It offers organisations of all sizes a comprehensive summary and knowledge base on the Directive and on the development of pay equality, which they can utilise in preparing for the changes introduced by the Directive.

The Pay Transparency Directive addresses many previously identified challenges to achieving pay equality by increasing transparency, refining definitions and criteria, and strengthening employees’ rights to information and legal protection. However, while the national margin of discretion creates favourable conditions for engaging Member States in common EU-level regulation, the Finnish Government’s minimum-level implementation increases the risk of a narrow scope of application, lack of national implementation guidelines, and fragmented sanctions, which may weaken the Directive’s effectiveness in Finland and its uniformity across the EU.