Unien sisällöllinen luokittelu unitutkimuksessa: Yhteyksiä mielialaan ja valveilla koettuihin tunteisiin.

Abstract

Tämä opinnäytetyö tarkastelee unien näkemistä hoitotyön näkökulmasta ja korostaa unen merkitystä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Unet heijastavat tunteita, kokemuksia ja muistoja, ja niitä voidaan tarkastella biologisesta, psykologisesta ja filosofisesta näkökulmasta. Uni on keholle ja mielelle välttämätön: se tukee muistia, mielialaa, hormonitasapainoa, immuunijärjestelmää sekä aivojen puhdistusta.

Yöllä unen aikana toistuu 4–6 unisykliä, joissa esiintyy neljä päävaihetta: torke, kevyt uni, syvä uni ja REM-uni. Syvä uni on keskeinen fyysisen palautumisen kannalta, kun taas REM-uni liittyy tunteiden käsittelyyn ja muistiin. Hormonit ja välittäjäaineet — kuten melatoniini, kortisoli, serotoniini, noradrenaliini ja GABA — säätelevät unen eri vaiheita ja vaikuttavat myös unien sisältöihin.

Unien näkemiseen vaikuttavat mielentila, stressi, ahdistus, masennus ja lääkitys. Tutkimusaineistossa oli 91 henkilöä, jotka jaettiin neljään ryhmään (AHD, EP, KO, MAH). Unet luokiteltiin sävyn (miellyttävä, neutraali, epämiellyttävä) sekä muistettavuuden mukaan. Tulokset osoittivat, että miellyttävät unet olivat yleisimpiä (33 %), epämiellyttävät unet esiintyivät 24 %, neutraalit 19 % ja unia puuttui kokonaan 17 %:ssa tapauksia. Ryhmien välillä havaittiin eroja muun muassa unien määrässä ja sävyssä: esimerkiksi kontrolliryhmällä miellyttävät unet olivat tavallisimpia, kun taas EP-ryhmässä unia nähtiin vähemmän. Lääkityksen — erityisesti psyykelääkkeiden — käyttö vaikutti unen rakenteeseen ja unien muistettavuuteen. Tutkimus vahvistaa, että unien sisältö ja kokemukset ovat merkittäviä sekä psykologisen että fysiologisen palautumisen kannalta. Hoitotyön näkökulmasta unien huomioiminen voi avartaa ymmärrystä potilaan tilasta ja tukea kokonaisvaltaista hoitoa.