Kotiuttamisen palvelukartan kehittäminen työvälineeksi ikääntyneiden jatkohoitojärjestelyitä varten

Abstract

Terveydenhuollon rakenteelliset muutokset sekä väestön ikääntyminen luovat tarpeen jatkuvalle palveluiden kehittämistyölle. Väestöennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä tulee olemaan noin 25,6 %. Samalla ikääntyneiden laitoshoitoa pyritään korvaamaan kotihoidolla ja tehostetulla palveluasumisella, mikä voi johtaa päivystyspalveluiden lisääntyneeseen tarpeeseen ja ruuhkautumiseen. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kehittää sähköinen kotiuttamisen palvelukartta työvälineeksi hoitohenkilöstölle ikääntyneiden jatkohoitojärjestelyihin. Tavoitteena on nopeuttaa ikääntyneiden kotiuttamisprosessia ja tuottaa alustava luonnos palvelukartan kehittämistä varten.

Pohjois-Pohjanmaan alueilla sairaanhoitajavetoinen Kotona asumisen tuen tilannekeskus (Kotas-tilannekeskus) toimii keskeisenä hoidon koordinoinnin ja konsultaation tilannekeskuksena. Kotas-tilannekeskus tukee hoitotyön yksiköitä äkillisissä voinnin muutoksissa sekä päivystyksen ja osastojen haastavissa kotiutustilanteissa päivystysajalla. Erityisesti ikääntyneiden hoitotyö on muuttumassa osastohoitotyyppisestä hoidosta enemmän kotiin annettavien palveluiden tarjoamiseen, kuten kotisairaala- ja kotihoitopalveluihin.

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön kehittämisvaiheessa muodostettiin palvelukartta Oulun seudun yhteispäivystyksen kotiutusta koordinoivien sairaanhoitajien käyttöön helpottamaan kotiutuksiin liittyvää työmäärää. Palvelukarttaan kerättiin Pohteen alueen sote-palveluiden tietoja, kuten yhteystiedot, toiminta-ajat ja annettavat palvelut. Tutkimuksellinen osa toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastatellen verkkokyselylomakkeen avulla Oulun seudun yhteispäivystyksen kotiutusta koordinoivia sairaanhoitajia. Tutkimme kehitetyn mallin käytettävyyttä ja keräsimme palvelukartan jatkokehitysideoita.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että palvelukartta tukee ikääntyvien kotiuttamisprosessia ja edistää hoitotyön tehokkuutta. Palvelukartta helpottaa tiedonhakua, vähentää päällekkäistä työtä ja tukee eri yksiköiden välistä yhteistyötä. Palvelukartta täyttää kohtalaisen hyvin sille asetetut tavoitteet, mutta sen vaikuttavuus on riippuvainen tiedon järjestelmällisestä päivittämisestä sekä siitä, kuinka helposti sitä voidaan hyödyntää käytännössä. Palvelukartan haasteina näyttäytyvät tietojen ajantasaisuus, palvelukartan moniosainen rakenne sekä käyttäjäjoukon rajallisuus. Tulevaisuudessa palvelukartasta voitaisiin hyötyä enemmän toisenlaisessa tiedosto-muodossa, kuten integroituna jo käytössä oleviin järjestelmiin ja päivittämällä palvelukartan tietoja systemaattisesti.