Luontoympäristön hyödyntäminen ikäihmisten kuntoutuksessa

Abstract

Ikäihmisten määrän kasvu lisää tarvetta kehittää vaikuttavia ja monipuolisia kuntoutusmenetelmiä, jotka tukevat toimintakykyä ja ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Luontoympäristöllä on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, ja sen hyödyntäminen kuntoutuksessa tarjoaa mahdollisuuksia kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan. Tämän opinnäy-tetyön tavoitteena oli tarkastella, miten luontoympäristöä hyödynnettiin ja voi-daan hyödyntää ikäihmisten kuntoutuksessa sekä millaisia terveysvaikutuksia luonnossa toteutuneella kuntoutuksella oli. Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, ja sen tietoperus-ta muodostui kansallisista ja kansainvälisistä tutkimuksista sekä asiantuntijaläh-teistä, jotka käsittelivät luontolähtöisiä menetelmiä ja ikääntyneiden toimintaky-vyn tukemista. Aineisto haettiin systemaattisesti useista tieteellisistä tietokan-noista, ja tutkimukset analysoitiin sisällönanalyysin periaatteita hyödyntäen. Tulokset osoittivat, että luontoympäristöä hyödynnettiin kuntoutuksessa muun muassa ohjattujen ulkoliikuntaharjoitteiden, puutarhaterapian, metsäkylpyjen, fysioterapeuttisten ryhmämenetelmien ja luontolähtöisten toimintatuokioiden muodossa. Luonnossa toteutettu kuntoutus edisti ikäihmisten fyysistä toiminta-kykyä parantamalla tasapainoa, lihasvoimaa, kävelykykyä ja sydän- ja veren-kiertoelimistön toimintaa. Psyykkisellä tasolla luonto lievitti stressiä, laski syket-tä, lisäsi sykevälivaihtelua sekä paransi mielialaa ja tarkkaavaisuuden palautu-mista. Sosiaalisella tasolla luontoympäristö vahvisti vuorovaikutusta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että luontoperustaiset menetelmät tarjoavat vaikuttavan ja kokonaisvaltaisen tavan tukea ikääntyneiden toimintakykyä. Luonto toimii sekä fyysisenä harjoitusympäristönä että emotionaalista palautu-mista tukevana voimavarana. Kehitysehdotuksena esitetään, että luontoympä-ristön käyttöä tulisi vahvistaa osana ikääntyneiden kuntoutuksen vakiintuneita käytäntöjä ja että aihetta tulisi tutkia edelleen erityisesti suomalaisissa hoito- ja kuntoutusympäristöissä, jotta menetelmien vaikuttavuutta voidaan arvioida en-tistä tarkemmin.