Kunnan talous ja laadukas perusopetus : ryhmäkoon vaikutus opetuksen laatuun

Abstract

Tässä opinnäytetyössä laadittiin asiantuntija-artikkeli, jossa tarkasteltiin Turun taloudellista panostusta perusopetukseen suhteessa muihin suuriin kuntiin. Kuutoskaupunkivertailu ja Turun kaupungin talousarvio toimivat tarkastelun tietopohjana. Artikkelin tarkoituksena oli tuoda laajan yleisön tietouteen se, miten kunnan perusopetukseen sijoittamat rahat todellisuudessa näkyvät koulun arjessa. Tarkastelun kohteena olivat nimenomaan opetusryhmän koon vaikutukset oppimiseen, oppilaan motivaatioon ja opetuksen laatuun. Kuutoskaupunkivertailusta voidaan todeta, että suoraan opetukseen suunnatut toimintakulut ovat Turussa pienimmät niin kokonaiseuromäärältään kuin suhteessa oppilasmäärään. Taustalla vaikuttavat niin kunnan heikko taloustilanne, oppilasmäärän kasvu, kuin myös tuen tarpeen ja monikielisyyden lisääntyminen. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että pienemmät opetusryhmät parantavat työrauhaa ja opetuksen laatua, mahdollistavat paremmat oppimistulokset sekä lisäävät oppilaiden aktiivisuutta ja motivaatiota. Suuremmissa ryhmissä oppimistulokset ja opetuksen laatu voivat kärsiä huomattavasti. Laadukas perusopetus edellyttää sitä, että opetuksen resurssit - ryhmäkoot, henkilöstö, tilat ja materiaalit - ovat linjassa kunnan tavoitteiden kanssa.

This thesis presents an expert article that analyzes the city of Turku’s financial investment in basic education in comparison with other major Finnish municipalities. The analysis draws on data from the Six City Comparison and the city of Turku’s annual budget. The purpose of the article was to increase public awareness of how municipal funding for basic education is manifested in the everyday practices in schools. The article focuses particularly on the relationship of class size and its effects on student learning outcomes, motivation, and the overall quality of instruction. The findings indicate that, among the six largest cities, Turku allocates the lowest level of operating expenditure directly to teaching—both in absolute terms and relative to the number of students. Several contextual factors contribute to this situation, including the municipality’s constrained financial capacity, as well as increases in student numbers, the demand for learning support, and linguistic diversity. The evidence suggests that smaller classes promote better teaching and learning outcomes, while larger groups may impede them. High-quality basic education depends on aligning resources with municipal objectives.