Työhyvinvointikysely sosiaalialan yrityksen henkilökunnalle

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa työhyvinvointikysely sosiaalialan yrityksen henkilökunnalle, joka harjoittaa eläinavusteista ja kuntouttavaa toimintaa. Tavoitteenamme oli arvioida työntekijöiden työhyvinvointia sekä kartoittaa kehityskohteita, joilla toimeksiantaja voi kehittää organisaation työhyvinvointia. Toimeksiantajalle ei ole aikaisemmin tehty työhyvinvointikyselyä. Työhyvinvointi koskettaa jokaista työntekijää ja siksi sitä on syytä tutkia ja seurata.

Teoriatieto opinnäytetyössä pohjautui työhyvinvointia koskevaan tutkittuun tietoon, artikkeleihin sekä samankaltaisten julkaisujen tietoperustaan. Tietoa työhyvinvoinnista löysimme hyvin ja monipuolisesti. Eläinavusteisesta työskentelystä teoriatietoa löytyi vähemmän. Toimeksiantajan toiveesta olemme häivyttäneet opinnäytetyöraportista kaikki yritystä koskettavat tunnistettavat tiedot.

Valitsimme opinnäytetyömme menetelmäksi monimenetelmällisen tutkimuksen, jonka toteutimme monivalintakyselynä, johon liitimme avoimia kysymyksiä. Kysely kohdistettiin yrityksen työntekijöille ja vastausohjeet sekä linkki työhyvinvointikyselyyn toimitettiin heille sähköpostilla. Tutkimuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota eettiseen näkökulmaan; vastaajien anonymiteetti varmistettiin ja heille annettiin mahdollisuus osallistua kyselyyn vapaaehtoisesti.

Työhyvinvointikyselyn tuloksista kävi esille, että työntekijät kokivat olevansa pääosin motivoituneita ja tyytyväisiä työtilanteeseensa, työssä koettiin stressiä ja kuormitusta sekä tulevaisuus näyttäytyi epävarmana. Työvuorosuunnitteluun koettiin voivan vaikuttaa, mutta työtehtävien organisoitiin ja työkuorman hallintaan liittyi haasteita, eikä palautumiselle koettu jäävän riittävästi aikaa. Työyhteisön ilmapiiri, yhteishenki ja kollegoiden välinen kunnioitus arvioitiin pääosin myönteisiksi, mutta esihenkilötyössä, palautteenannossa ja ongelmiin puuttumisessa havaittiin puutteita. Eläinten kanssa työskentelyn koettiin tukevan työhyvinvointia ja työntekijät kokivat heillä olevan hyvät mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan. Työvälineiden riittävyydessä ja työterveyshuollon palveluiden laajuudessa ilmeni hajontaa. Kokonaisuutena työhyvinvointi näyttäytyi kohtuullisen hyvänä, mutta työn organisointiin, esihenkilötyöhön ja kuormituksen hallintaan nousi selkeitä kehittämisentarpeita.