Hyvää kohtelua koskevan suunnitelman luominen sijaishuollon yksikössä
Huotari, Oskari (2025)
Huotari, Oskari
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120933880
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120933880
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma Pohjois-Suomessa sijaitsevaan sijaishuollon yksikköön. Suunnitelman tarkoituksena on tukea lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden toteutumista, vahvistaa heidän osallisuuttaan sekä lisätä ymmärrystä yksikön säännöistä ja toimintatavoista. Työ perustuu lastensuojelun lainsäädäntöön, lasten oikeuksiin sekä osallisuutta ja visuaalisia menetelmiä käsittelevään ajankohtaiseen tutkimuskirjallisuuteen.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä, jossa hyödynnettiin osallistavia työpajoja. Kehittämisprosessiin osallistuivat sekä yksikön työntekijät että lapset. Visuaaliset ja sarjakuvamaiset menetelmät valittiin lapsille sopiviksi tavoiksi jäsentää abstrakteja aiheita, kuten rajoitustoimenpiteiden periaatteita ja oikeuksia koskevia teemoja.
Kehittämistyön tuloksena syntyi visuaalisesti toteutettu Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma, joka on lapsille helposti lähestyttävä ja omatoimisesti hyödynnettävä. Suunnitelma tukee lasten tiedonsaantia, oikeuksien toteutumista ja arjen vuorovaikutusta. Keskeinen johtopäätös on, että visuaaliset ja osallistavat menetelmät edistävät lasten osallisuutta ja auttavat ymmärtämään monimutkaisia ilmiöitä.
Jatkokehittämisen kannalta keskeistä on varmistaa suunnitelman juurtuminen arjen käytäntöihin sekä vahvistaa työntekijöiden sitoutumista osallisuutta tukeviin toimintatapoihin. Lisäksi olisi tärkeää tutkia, miten lasten kokemus kuulluksi tulemisesta kehittyy suunnitelman käyttöönoton myötä.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä, jossa hyödynnettiin osallistavia työpajoja. Kehittämisprosessiin osallistuivat sekä yksikön työntekijät että lapset. Visuaaliset ja sarjakuvamaiset menetelmät valittiin lapsille sopiviksi tavoiksi jäsentää abstrakteja aiheita, kuten rajoitustoimenpiteiden periaatteita ja oikeuksia koskevia teemoja.
Kehittämistyön tuloksena syntyi visuaalisesti toteutettu Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma, joka on lapsille helposti lähestyttävä ja omatoimisesti hyödynnettävä. Suunnitelma tukee lasten tiedonsaantia, oikeuksien toteutumista ja arjen vuorovaikutusta. Keskeinen johtopäätös on, että visuaaliset ja osallistavat menetelmät edistävät lasten osallisuutta ja auttavat ymmärtämään monimutkaisia ilmiöitä.
Jatkokehittämisen kannalta keskeistä on varmistaa suunnitelman juurtuminen arjen käytäntöihin sekä vahvistaa työntekijöiden sitoutumista osallisuutta tukeviin toimintatapoihin. Lisäksi olisi tärkeää tutkia, miten lasten kokemus kuulluksi tulemisesta kehittyy suunnitelman käyttöönoton myötä.