Tunneälyn merkitys esihenkilön toiminnassa: Kokemuksia ristiriitojen ratkaisemisesta KRP:n toimintaympäristössä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, miten tunneälytaidot vaikuttavat esihenkilöiden toimintaan ristiriitatilanteissa ja mitkä tunneälyn osa-alueet korostuivat haastavissa vuorovaikutustilanteissa. Työn toimeksiantajana oli Keskusrikospoliisin henkilöstön kehittämispäällikkö. Tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle tietoa siitä, kannattaako organisaation panostaa koulutukseen, joka kehittää esihenkilöiden tunneälytaitoja. Työn taustalla olivat esihenkilötyön ajankohtaiset haasteet, ja tarve ymmärtää tunneälyn merkitystä päätöksenteossa, vuorovaikutuksessa ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Kohderyhmänä olivat esihenkilöt, joiden kokemuksia ja näkemyksiä tarkasteltiin osana tutkimusta.

Opinnäytetyön aineisto kerättiin vuoden 2025 aikana haastattelemalla esihenkilöitä puolistrukturoiduin menetelmin. Haastattelujen avulla saatiin esiin yksityiskohtaisia kuvauksia ti lanteista, joissa esihenkilöt kohtasivat ristiriitoja ja hyödynsivät tunneälytaitoja arjen vuoro vaikutuksessa. Menetelmä mahdollisti monipuolisen aineiston kokoamisen ja tarjosi kokonaiskuvan siitä, millaisissa tilanteissa tunneälytaidot korostuivat sekä miten niitä sovellettiin käytännnön johtamistyössä.

Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä, jonka avulla muodostettiin kokonaiskuva tunneälyn eri osa-alueiden merkityksestä esihenkilötyössä. Analyysi toi esiin keskeiset piirteet, jotka tukivat esihenkilöiden toimintaa ristiriitatilanteissa ja vahvistivat johtamisen laatua organisaation arjessa.

Tulosten perusteella tunneälytaidot osoittautuivat keskeiseksi taitokokonaisuudeksi erityisesti ristiriitojen ratkaisemisessa. Itsetuntemus nousi tärkeimmäksi osa-alueeksi, sillä se muodosti perustan muille tunneälytaidoille ja tuki toimintaa paineen alla. Sosiaalisista taidoista korostuivat viestintä, kuunteleminen ja yhteistyö, jotka edistivät oikeudenmukaisia ratkaisuja tiimityössä. Empatia täydensi vuorovaikutusta lisäämällä ymmärrystä. Tulokset osoittivat, että tunneäly oli dynaaminen kokonaisuus, jonka kehittäminen vahvistaisi johtajuutta, päätöksen tekoa ja työhyvinvointia. Keskusrikospoliisi voi hyödyntää havaintoja esihenkilöiden koulutuksessa ja työssä kehittymisen tukemisessa, sillä tunneälytaitojen vahvistaminen parantaa organisaation sisäistä vuorovaikutusta ja johtamisen laatua sekä työhyvinvointia.

Tunneälytaitojen kehittämiseen tulisi panostaa erityisesti silloin, kun suunnitellaan esihenkilöille järjestettävää koulutusta. Näiden taitojen vahvistaminen tukisi johtamisen laatua, parantaisi vuorovaikutusta ja edistäisi työhyvinvointia organisaation arjessa.