Maitotilan kehittäminen : säilörehutuotantoa kehittämällä parempaan kannattavuuteen
Pikkarainen, Laura (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536278
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536278
Tiivistelmä
Suomalaisen maitotilan keskimääräinen kannattavuus on hiukan alle yleisesti tavoitellun kannattavuuden. Tilaa kehittämällä ja motivoituneella työväellä tila on kuitenkin mahdollista saada kannattavaksi kokoluokasta riippumatta. Maidon ja säilörehun tuotantokustannuksista selviää suurimmat kustannukset, joita pienentämällä taloudellinen kannattavuus kohentuisi. Satotason parantaminen kasvustoon ja peltoihin panostamalla pienentäisi säilörehun ja maidon tuotantokustannuksia.
Työn tarkoituksena oli laskelmia apuna käyttäen vertailla eri kehitysvaihtoehtoja. Tavoitteena työssä oli löytää keinot tilan kannattavuuden parantamiseen peltoihin ja satoihin panostamalla. Peltojen kehittämisen taloudellisena tavoitteena oli saada tilan kannattavuuskerroin 1 yrittäjätulon ollessa 120 000 €. Työn toimeksiantajana oli yksityinen maitotila Pohjois-Pohjanmaalta.
Kehittämiskeinojen selvittämiseen käytettiin työkaluina Katetuottomenetelmän mukaista taloussuunnitelmaa ja €Nurmi-laskuria. Aluksi tehtiin taloussuunnitelma, jonka pohjalta luotiin €Nurmi-laskelma toimeksi-antajatilan nykytiedoilla. Sen jälkeen laskurissa testattiin, millä eri tuotannon arvoilla kannattavuus voidaan saavuttaa. Laskelmissa lisättiin nurmen satotasoja, jolloin vapautui peltopinta-alaa muuhun viljelyyn. Vapautunutta peltoalaa käytettiin laskelmissa myyntiohran viljelyyn ja lehmille valkuaisrehun tuotantoon. Herkkyysanalyysi tehtiin maidon hinnalla ja määrällä.
Laskelmien perusteella tilan kannattavuus oli lähtöhetkellä parempi kuin keskimäärin suomalaisella maito-tilalla vuonna 2024. Testilaskelmien tuloksena satotasoihin panostaminen kannatti. Sekä myyntiohran ja herneen viljelyllä tilan talous muuttui tavoitellulle kannattavuuden tasolle. Myös maidon hinnan ja määrien kasvulla kannattavuus paranisi. Kannattavuuden saavuttamiseksi peltoihin panostaminen vaatisi työtä, mutta olisi suhteellisen helppo toteuttaa. Laskelmat tarjosivat hyvää pohjatietoa tilan peltojen kehittämisen tueksi ja tietoa kohdetilan talouden tilanteesta.
Työn tarkoituksena oli laskelmia apuna käyttäen vertailla eri kehitysvaihtoehtoja. Tavoitteena työssä oli löytää keinot tilan kannattavuuden parantamiseen peltoihin ja satoihin panostamalla. Peltojen kehittämisen taloudellisena tavoitteena oli saada tilan kannattavuuskerroin 1 yrittäjätulon ollessa 120 000 €. Työn toimeksiantajana oli yksityinen maitotila Pohjois-Pohjanmaalta.
Kehittämiskeinojen selvittämiseen käytettiin työkaluina Katetuottomenetelmän mukaista taloussuunnitelmaa ja €Nurmi-laskuria. Aluksi tehtiin taloussuunnitelma, jonka pohjalta luotiin €Nurmi-laskelma toimeksi-antajatilan nykytiedoilla. Sen jälkeen laskurissa testattiin, millä eri tuotannon arvoilla kannattavuus voidaan saavuttaa. Laskelmissa lisättiin nurmen satotasoja, jolloin vapautui peltopinta-alaa muuhun viljelyyn. Vapautunutta peltoalaa käytettiin laskelmissa myyntiohran viljelyyn ja lehmille valkuaisrehun tuotantoon. Herkkyysanalyysi tehtiin maidon hinnalla ja määrällä.
Laskelmien perusteella tilan kannattavuus oli lähtöhetkellä parempi kuin keskimäärin suomalaisella maito-tilalla vuonna 2024. Testilaskelmien tuloksena satotasoihin panostaminen kannatti. Sekä myyntiohran ja herneen viljelyllä tilan talous muuttui tavoitellulle kannattavuuden tasolle. Myös maidon hinnan ja määrien kasvulla kannattavuus paranisi. Kannattavuuden saavuttamiseksi peltoihin panostaminen vaatisi työtä, mutta olisi suhteellisen helppo toteuttaa. Laskelmat tarjosivat hyvää pohjatietoa tilan peltojen kehittämisen tueksi ja tietoa kohdetilan talouden tilanteesta.