Ensiaskeleet taloushallinnon asiakaspalvelun työtehtävissä : havaintoja perehdytyksestä ja työprosesseista
Niemiaho, Milana (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121636916
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121636916
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle ymmärrystä siitä, miten perehdytys onnistuu uuden työntekijän näkökulmasta ja miten perehdytysprosessia voisi kehittää. Tämän lisäksi tavoitteena oli tuoda ilmi, miten uusi työntekijä käyttää aikaansa eri työtehtäviin, jotta resurssit ja prosessit voitaisiin suunnitella tulevaisuudessa paremmin. Toimeksiantajana työssä oli valtion virasto X ja tutkimus toteutettiin viraston toiminnan ja talouden ohjaus -ryhmässä.
Opinnäytetyön tutkimuksellisena kehittämistyön menetelmänä käytettiin autoetnografiaa. Tutkimuksellisen kehittämistyön aineisto koostui kahdeksan viikon aikana tehdyistä päiväkirjamerkinnöistä sekä viikoittaisista analyyseistä. Jokaiselle viikolle oli määritelty oma teemansa, jonka avulla pyrittiin tuottamaan ja kehittämään opinnäytetyön tavoitteen mukaista tietoa. Aineisto perustui viraston taloushallinnon harjoittelijan omiin kokemuksiin. Aineisto sisälsi havaintoja sekä arvioita perehdytyksestä, työyhteisöön integroitumisesta ja työprosesseista sekä niiden kehittämismahdollisuuksista. Päiväkirja-aineiston analyysiä tuki teoreettinen viitekehys, joka koostui muun muassa aiheeseen liittyvistä laeista, sääntelystä sekä ammattikirjallisuudesta.
Työn tuloksena syntyi tarkka kuvaus siitä, miten taloushallinnon harjoittelija on omaksunut perehdytyksen, työyhteisöön integroitumisen sekä työprosessit. Kehittämiskohteita nousi esiin muun muassa perehdytyssuunnitelman laadinnasta, työprosessien tehostamisesta ja ohjeiden ajantasaisuuden ylläpidosta. Tehdyt havainnot synnyttivät kehitysehdotuksia, jotka kohdistuivat harjoittelijan omaan toimintaan sekä toimeksiantajan prosesseihin. Toimeksiantajan toiminnan kannalta hyödyllisimmät sekä uuden työntekijän näkökulmasta merkityksellisimmät kehitysehdotukset koottiin yhteenvetona taulukkoon. Toimeksiantaja voi hyödyntää työn tuloksena syntyneitä kehitysehdotuksia perehdytys- sekä työprosesseja jatkokehittäessään.
Opinnäytetyön tutkimuksellisena kehittämistyön menetelmänä käytettiin autoetnografiaa. Tutkimuksellisen kehittämistyön aineisto koostui kahdeksan viikon aikana tehdyistä päiväkirjamerkinnöistä sekä viikoittaisista analyyseistä. Jokaiselle viikolle oli määritelty oma teemansa, jonka avulla pyrittiin tuottamaan ja kehittämään opinnäytetyön tavoitteen mukaista tietoa. Aineisto perustui viraston taloushallinnon harjoittelijan omiin kokemuksiin. Aineisto sisälsi havaintoja sekä arvioita perehdytyksestä, työyhteisöön integroitumisesta ja työprosesseista sekä niiden kehittämismahdollisuuksista. Päiväkirja-aineiston analyysiä tuki teoreettinen viitekehys, joka koostui muun muassa aiheeseen liittyvistä laeista, sääntelystä sekä ammattikirjallisuudesta.
Työn tuloksena syntyi tarkka kuvaus siitä, miten taloushallinnon harjoittelija on omaksunut perehdytyksen, työyhteisöön integroitumisen sekä työprosessit. Kehittämiskohteita nousi esiin muun muassa perehdytyssuunnitelman laadinnasta, työprosessien tehostamisesta ja ohjeiden ajantasaisuuden ylläpidosta. Tehdyt havainnot synnyttivät kehitysehdotuksia, jotka kohdistuivat harjoittelijan omaan toimintaan sekä toimeksiantajan prosesseihin. Toimeksiantajan toiminnan kannalta hyödyllisimmät sekä uuden työntekijän näkökulmasta merkityksellisimmät kehitysehdotukset koottiin yhteenvetona taulukkoon. Toimeksiantaja voi hyödyntää työn tuloksena syntyneitä kehitysehdotuksia perehdytys- sekä työprosesseja jatkokehittäessään.