Miten keskushallinnossa työskentelevien ohjauskäyttäytymistä voidaan kehittää tukemaan keskitettyä HR-ohjausta hajautetussa organisaatiossa?

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat keskitetyn HR-ohjauksen toteutumiseen hajautetussa organisaatiossa ja miten keskushallinnossa työskentelevien ohjauskäyttäytymistä voidaan kehittää johdonmukaisemmaksi. Työn toimeksiantajana toimi Helsingin kaupunginkanslian henkilöstöosasto, joka ohjaa ja tukee henkilöstöhallinnon toimintaa kaupungin laajassa ja monitasoisessa organisaatiossa. Tutkimus tuottaa tietoa ohjauskäytäntöjen ja henkilöstöjohtamisen kehittämiseen erityisesti tilanteissa, joissa pyritään vahvistamaan yhtenäisiä käytäntöjä hajautetussa organisaatiossa.

Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista kyselymenetelmää. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, jossa vastaajat arvioivat Likert-asteikolla omaa toimintaansa ja siihen vaikuttavia tekijöitä esimerkkitilanteiden pohjalta. Aineistoa analysoitiin kuvailevasti tilastollisten menetelmien avulla ilman ennakkohypoteeseja. Tietoperusta rakentui käyttäytymistieteellisistä malleista, erityisesti COM-B-mallista, jonka avulla tunnistettiin tekijät, jotka estivät tai edistivät keskushallinnon henkilöstön ohjauskäyttäytymistä, ja Käyttäytymisen muutospyörästä, jonka vaikuttamistoimien pohjalta rakennettiin kehittämisehdotuksia ohjauskäyttäytymisen muuttamiseksi.

Tulokset osoittivat, että keskitetyn ja johdonmukaisen HR-ohjauksen keskeisiä esteitä olivat tottumuksiin ja aiempiin kokemuksiin nojaavat päätösmallit, asiantuntija-autonomiaan liittyvä vinouma sekä rakenteelliset haasteet, kuten vastuiden epäselvyys, prosessien pirstaleisuus ja resurssien epätasainen saatavuus. Paineisissa tilanteissa sosiaaliset normit ja vertaiskäytännöt korostuivat, mikä lisäsi ohjauspäätösten tilannesidonnaisuutta. Toisaalta ohjauskäyttäytymistä tukivat vahva asiantuntijaosaaminen, korkea sisäinen motivaatio ja selkeä vastuuntunto toimia yhteisten linjausten mukaisesti.

Kehittämistyön tuloksena syntyi kolme toisiaan täydentävää toimenpide-ehdotusta, jotka vahvistavat keskushallinnon ohjauskäyttäytymistä käyttäytymistieteellisen analyysin pohjalta. Ehdotukset korostavat reflektiivisen päätöksenteon ja osaamisen näkyväksi tekemistä, dynaamisen ohjausalustan ja palautesykliin perustuvan rakenteellisen koordinaation kehittämistä sekä merkityslähtöistä ja sitouttavaa ohjaustapaa. Keskeinen viesti on, että johdonmukaista ohjausta hajautetussa organisaatiossa voidaan vahvistaa yhdistämällä rakenteelliset ratkaisut ja käyttäytymisen muutosta tukevat keinot. Tuloksia voivat hyödyntää erityisesti julkishallinnon toimijat ja muut hajautetut organisaatiot, jotka pyrkivät vahvistamaan keskitetyn HR-ohjauksen yhdenmukaisuutta.