Hybridityön kokonaisvaltainen vaikutus työhyvinvointiin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella hybridityön kokonaisvaltaisia vaikutuksia työhyvinvointiin rahoitusalan asiantuntijatyössä omasta näkökulmastani. Toimeksiantajana toimi iso kansainvälinen pankki, jonka toimintaympäristö tarjosi monipuolisen kontekstin hybridityön käytäntöjen ja vaikutusten analysointiin. Tavoitteenani oli lisätä omaa ymmärrystäni siitä, miten hybridityömalli vaikuttaa työn merkityksellisyyden kokemukseen, työmotivaatiooni, jaksamiseeni ja ammatilliseen kehittymiseeni sekä pohtia, millaisin keinoin organisaatiot voivat tukea työntekijöiden hyvinvointia muuttuvissa työolosuhteissa.

Opinnäytetyöni tavoitteena oli syventää käsitystäni siitä, millaisia kokemuksia hybridityö tuottaa yksilön näkökulmasta ja miten työn joustavuus, itseohjautuvuus ja vuorovaikutus kytkeytyvät työhyvinvointiin. Lisäksi pyrin tunnistamaan tekijöitä, jotka joko tukevat tai heikentävät työntekijän hyvinvointia hybridityön kontekstissa. Työni teoria rakentui hybridityötä, työhyvinvointia, motivaatiota, työn merkityksellisyyttä ja organisaatioviestintää käsittelevästä ajankohtaisesta tutkimuskirjallisuudesta. Teorian avulla jäsensin hybridityön moniulotteisuutta sekä sen vaikutuksia yksilön kokemuksiin ja organisaation toimintaan.

Toteutin opinnäytetyöni autoetnografisella ja päiväkirjamuotoisella menetelmällä (PONT), joka mahdollisti syvällisen ja reflektiivisen tarkastelun omien kokemusteni kautta. Keräsin aineiston kahdeksan viikon ajanjaksolta kesällä 2025 päiväkirjamerkintöinä, joissa kuvasin hybridityön arkea, vuorovaikutustilanteita ja työssä jaksamista. Analysoin aineistoa laadullisesti, peilaten omia havaintojani teoriaan ja aiempaan tutkimustietoon.

Tulosteni perusteella koin hybridityön pääosin myönteisenä ja työhyvinvointia tukevana työskentelymallina. Se mahdollisti joustavuutta, tehokkuutta ja paremman työn ja vapaa-ajan tasapainon. Hyvinvointiani edistivät erityisesti autonomian lisääntyminen, toimiva vuorovaikutus ja mahdollisuus itsenäiseen ajankäyttöön. Toisaalta havaitsin, että hybridityö asettaa suuria vaatimuksia itseohjautuvuudelle, rajojen hallinnalle ja sosiaalisten suhteiden ylläpidolle. Erityisesti etätyöhön liittyvä eristäytymisen tunne ja kuormituksen hallinta osoittautuivat haasteiksi, jotka voivat pitkällä aikavälillä heikentää hyvinvointia.

Yhteenvetona totean, että hybridityön onnistunut toteuttaminen edellyttää tasapainoa työn joustavuuden ja yhteisöllisyyden välillä. Näen tärkeänä, että organisaatiot kehittävät käytäntöjä, jotka tukevat työntekijöiden palautumista, itseohjautuvuutta, vuorovaikutusta ja työn rajojen hallintaa. Korostan palautekulttuurin vahvistamisen ja työntekijöiden osallistamisen merkitystä hybridityökäytäntöjen kehittämisessä. Opinnäytetyöni tuottaa uutta tietoa hybridityön vaikutuksista työhyvinvointiin ja tarjoaa käytännön suosituksia rahoitusalan organisaatioille työntekijöiden hyvinvoinnin ja motivaation vahvistamiseksi. Jatkotoimenpiteenä suosittelen muun muassa, että organisaatiossa seurataan ja arvioidaan hybridityön vaikutuksia säännöllisesti esimerkiksi henkilöstökyselyiden ja kehityskeskustelujen avulla.