Palvelumuotoilu työnantajamielikuvan selvittämisen ja kehittämisen lähestymistapana

Abstract

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää oikeustieteen yliopisto-opiskelijoiden mielikuvaa toimeksiantajasta, Syyttäjälaitoksesta, työnantajana ja tuottaa konkreettisia ehdotuksia siitä, miten tätä mielikuvaa voitaisiin kehittää ja parantaa. Lisäksi kehittämistyössä pyrittiin ymmärtämään sitä, mitä yliopisto-opiskelijat yleisesti odottavat työelämältä ja työnantajalta. Tarkoituksena oli myös testata, miten palvelumuotoilun menetelmät soveltuvat tämänkaltaiseen mielikuvan kehittämistyöhön.

Syyttäjälaitos rekrytoi sekä oikeustieteen opiskelijoita että valmiita juristeja ja on perinteisesti ollut suhteellisen haluttu työnantaja. Kuitenkin työelämän murroksessa työmarkkinoille tulevien sukupolvien halujen ja odotuksien muuttuessa sekä osaavaa työvoimaa koskevan kilpailun tiukentuessa oli tarpeen ymmärtää paremmin sitä, miten toimeksiantaja voi säilyttää asemansa, jopa parantaa sitä.

Tietoperustassa korostui työnantajamielikuva ja siihen vaikuttavat seikat sekä se, miten asiakastietoa voidaan kerätä, jalostaa ja hyödyntää kehittämistyössä.

Kehittämistyö toteutettiin palvelumuotoilun menetelmiä käyttämällä, ja prosessi pohjautui klassiseen British Design Councilin kehittämään tuplatimantti-malliin. Asiakasymmärryksen kartoittamiseen käytettiin kysely- ja haastattelututkimuksia. Asiakasymmärrystä jalostettiin erilaisin visuaalisin menetelmin ja siihen pohjautuen järjestettiin työpaja toimeksiantajan kanssa. Työssä esiteltiin kontaktipisteitä, joissa toimeksiantajan olisi mahdollista kohdata opiskelijoita, ja laadittiin työnantajamielikuvapainotteinen liiketoimintamallikanvaasi ja arvolupaus, joiden pohjalta kehittäminen jatkossa on helpompaa.

Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksena saatiin varsin kattava käsitys siitä, mitä potentiaaliset tulevaisuuden työntekijät ajattelevat Syyttäjälaitoksesta ja mitä toiveita ja odotuksia heillä on työelämää kohtaan. Lisäksi onnistuttiin löytämään pieniä, yksittäisiä seikkoja, joihin tulee kiinnittää huomiota, kuten esimerkiksi viestintä, mutta myös suurempia ja haastavampia kokonaisuuksia, kuten opiskelijoiden huoli työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamisen haasteista.