Kuormitus ja kiinnittyminen - psykososiaalisten kuormitustekijöiden yhteys sitoutumiseen nuorten työntekijöiden kokemana

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa alle 30-vuotiaiden työntekijöiden kokemuksia työn psykososiaalisista kuormitustekijöistä ja niiden vaikutuksesta työhön sitoutumiseen. Tavoitteena oli saada tietoa, jonka avulla kohdeorganisaatio voi kehittää esihenkilötyötä ja työyhteisön toimintaa nuorten työntekijöiden kuormituksen vähentämiseksi ja sitoutumisen vahvistamiseksi.

Opinnäytetyö oli luonteeltaan yhdistelmätutkimus, joka sisälsi sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Tutkimuksen tietoperusta rakentui kahden pääkäsitteen, psykososiaalisesti haitallisten kuormitustekijöiden sekä työhön sitoutumisen ympärille. Aineisto kerättiin anonyymisti sähköisellä kyselylomakkeella syksyn 2025 aikana, ja tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat Kymenlaakson hyvinvointialueen kaikki alle 30-vuotiaat määräaikaisessa tai vakituisessa työsuhteessa olevat työntekijät.

Tutkimustulosten perusteella vastaajia kuormittivat erityisesti työn järjestelyyn ja sisältöön liittyvät tekijät – aikapaine, työtehtävien epätasainen jakautuminen, työhön liittyvä korkea vastuu sekä haastavat asiakaskohtaamiset koettiin aiheuttavan eniten psykososiaalista kuormitusta. Työyhteisön sosiaalinen toimivuus ei vastannut kuormittavuudessaan työn järjestelystä tai sisällöstä syntyvää kuormitusta, mutta vastauksissa toivottiin avoimempaa vuorovaikutusta sekä lisää tukea esihenkilöltä ja työyhteisöltä. Tutkimuksen keskeisin havainto oli, että psykososiaaliset kuormitustekijät muodostavat rakenteellisen ja sosiaalisen perustan sitoutumisen eri muodoille.

Johtopäätöksenä voidaan perustellusti todeta, että organisaatiossa on tärkeää keskittyä kuormitustekijöiden ehkäisyyn ja systemaattiseen tarkasteluun henkilöstön pitkäaikaisen ja affektiivisen sitoutumisen edistämiseksi. Työssä esitetyt käytännönläheiset kehittämistoimenpiteet kohdistuvat paitsi organisaation rakenteellisiin, myös sosiaalisiin ulottuvuuksiin – esimerkiksi selkeämpien roolien ja vastuiden määrittelyyn sekä tiimien yhteisöllisyyttä tukevien käytäntöjen kehittämiseen.

The purpose of this thesis was to examine the experiences of employees under the age of 30 regarding psychosocial stressors at work and their impact on organizational commitment. The aim was to provide insights that enable the target organization to develop leadership practices and workplace culture to reduce psychosocial stressors and strengthen commitment among young employees.

The study applied a mixed-method approach, combining quantitative and qualitative data. The theoretical framework was built around two key concepts: harmful psychosocial stressors and work commitment. Data were collected anonymously through an online survey during autumn 2025. The target group consisted of all employees under 30 years of age within the Kymenlaakso wellbeing services county.

The main finding was that psychosocial stressors are strongly associated with the experience of commitment. Respondents reported that factors related to work organization and content were the most significant sources of psychosocial stressors. While social functioning within the work community was less burdensome, respondents emphasized the need for more open communication and stronger support from supervisors and colleagues.

In conclusion, organizations should focus on preventing and systematically addressing psychosocial stressors to achieve long-term and affective commitment among young employees. The practical development proposals presented in this thesis emphasize both structural and social improvements within the organization, such as clearer definitions of roles and responsibilities.