Työhyvinvointi etätyössä
Hartikainen, Emmi; Kirjakoff, Marika (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025122238864
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025122238864
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää etä- ja hybridityön vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvointiin sekä tuottaa kehittämisehdotuksia organisaatioiden käyttöön. Työ toteutettiin yhteistyössä työelämäkumppanin kanssa.
Kehittämistehtävänä oli kartoittaa etätyöntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnista, sitä tukevista tekijöistä sekä kuormitustekijöistä. Opinnäytetyön tietoperusta perustuu työhyvinvoinnin, etätyön ja hybridityön ajankohtaiseen tutkimustietoon.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä, johon vastasi 43 etä- tai hybridityötä tekevää työntekijää. Aineisto analysoitiin määrällisesti ja laadullisesti. Tulosten mukaan etätyö tukee työhyvinvointia joustavuuden, työrauhan ja autonomian kautta, mutta kuormitusta aiheuttavat työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen, etäpalaverien määrä sekä yhteisöllisyyden heikentyminen.
Tulokset osoittivat, että etätyö edellyttää organisaatioilta suunnitelmallista työhyvinvoinnin johtamista. Kehittämisehdotuksina esitettiin selkeiden työaikakäytäntöjen, palautumista tukevien toimintatapojen sekä yhteisöllisyyttä vahvistavien käytäntöjen kehittäminen. Tutkimustulosten ja tietoperustan pohjalta laadittiin viisi konkreettista kehittämiskorttia, jotka tarjoavat organisaatioille käytännönläheisiä keinoja etä- ja hybridityön työhyvinvointia tukevien käytäntöjen kehittämiseen.
Kehittämistehtävänä oli kartoittaa etätyöntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnista, sitä tukevista tekijöistä sekä kuormitustekijöistä. Opinnäytetyön tietoperusta perustuu työhyvinvoinnin, etätyön ja hybridityön ajankohtaiseen tutkimustietoon.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä, johon vastasi 43 etä- tai hybridityötä tekevää työntekijää. Aineisto analysoitiin määrällisesti ja laadullisesti. Tulosten mukaan etätyö tukee työhyvinvointia joustavuuden, työrauhan ja autonomian kautta, mutta kuormitusta aiheuttavat työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen, etäpalaverien määrä sekä yhteisöllisyyden heikentyminen.
Tulokset osoittivat, että etätyö edellyttää organisaatioilta suunnitelmallista työhyvinvoinnin johtamista. Kehittämisehdotuksina esitettiin selkeiden työaikakäytäntöjen, palautumista tukevien toimintatapojen sekä yhteisöllisyyttä vahvistavien käytäntöjen kehittäminen. Tutkimustulosten ja tietoperustan pohjalta laadittiin viisi konkreettista kehittämiskorttia, jotka tarjoavat organisaatioille käytännönläheisiä keinoja etä- ja hybridityön työhyvinvointia tukevien käytäntöjen kehittämiseen.