Sisäisen valvonnan kypsyydenarviointi case Vantaan kaupunki, Talouspalvelut

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida Vantaan kaupungin Talouspalvelut-palveluyksikön sisäisen valvonnan nykytilaa ja kypsyystasoa. Työn tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva sisäisen valvonnan rakenteista, käytännöistä ja kehittämistarpeista sekä tarkastella, kuinka hyvin kaupunkitasoinen sisäisen valvonnan ohjeistus sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan periaatteet ovat jalkautuneet yksikön päivittäiseen toimintaan. Tulokset tarjoavat tietoa, jonka avulla Talouspalveluiden sisäistä valvontaa voidaan kehittää systemaattisesti ja kohdentaa toimenpiteet vaikuttavimmille osa-alueille. Lisäksi tutkimus tuottaa laajemmin näkökulmia siitä, miten kunnat voivat vahvistaa sisäistä valvontaansa hyödyntämällä kypsyystason arviointia.

Tietoperusta rakentuu kansainvälisesti tunnettuun COSO-malliin, jota Vantaan kaupunki käyttää sisäisen valvonnan viitekehyksenä, sekä opinnäytetyötä varten kehitettyyn viisiportaiseen kypsyysmalliin, joka pohjautuu COSO-mallin osa-alueisiin. Lisäksi hyödynnettiin kaupungin keskeisiä sisäiseen valvontaan liittyviä dokumentteja.

Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa yhdistettiin laadullisia ja määrällisiä menetelmiä. Aineisto kerättiin Talouspalveluiden johtoryhmälle suunnatulla puolistrukturoidulla teemahaastattelulla sekä henkilöstölle suunnatulla kyselyllä. Näitä täydennettiin kaupungin sisäiseen valvontaan liittyvien ohjeiden ja prosessidokumenttien analyysillä. Menetelmävalinnat tukivat syvällisen ja monipuolisen kuvan muodostamista sisäisen valvonnan nykytilasta kokonaisuutena, tarkastelun painottuessa strategiselle tasolle.

Tulosten perusteella Talouspalveluiden sisäinen valvonta sijoittuu kypsyysmallin kolmannelle tasolle, mikä kuvaa vakiintunutta perustasoa. Kaupunkitasoinen ohjeistus ja periaatteet näkyvät arjessa selkeimmin hallinto- ja johtamistavan sekä valvontatoimenpiteiden osa-alueilla. Keskeiset kehittämiskohteet liittyvät sisäisen valvonnan vastuiden näkyvyyteen, viestinnän kattavuuteen, ennakoivan riskienhallinnan vahvistamiseen sekä seurannan kehittämiseen.

Haastattelujen ja kyselyn tulokset olivat pääosin linjassa keskenään, mikä vahvistaa aineiston luotettavuutta. Dokumenttianalyysi tuki havaintoja ja lisäsi kokonaiskuvan eheyttä. Tulosten perusteella Talouspalveluiden sisäinen valvonta täyttää lakisääteiset vaatimukset, mutta ei vielä tue ennakoivaa ja integroitua mallia. Kehittämisehdotuksina korostuvat sisäisen valvonnan vastuiden selkiyttäminen, viestinnän ja koulutuksen vahvistaminen, ennakoivan riskienhallinnan integrointi sekä seurantamallien kehittäminen. Nämä toimet tukisivat siirtymistä kohti strategisesti johdettua ja proaktiivista sisäistä valvontaa.